Tacit knowledge and weak signals in organization learning: managing knowledge to create sustainable competitive advantage case Company Ltd
Korhonen, Mika (2014)
Korhonen, Mika
Turun ammattikorkeakoulu
2014
Creative Commons Attribution-NonCommercial-ShareAlike 1.0 Suomi
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201403203339
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201403203339
Tiivistelmä
Ikärakenteesta johtuva työvoiman voimakas eläköityminen lähivuosina on koettu merkittäväksi haasteeksi sekä Suomen teollisuudelle että globaalisti. Vaikka juhlapuheet korostavat seniorien panosta organisaation voimavarana silti monet viimeaikaiset havainnot vahvistavat että työvoiman vähennystarpeessa henkilöstöä poistuu kokeneimmasta päästä uutisista tehtyjen havaintojen perusteella. Organisaatioilla on monia tapoja hallita tilannetta siten että arvokas työelämässä saatu kokemus ei poistu yrityksestä seniorin mukana.
Tutkimuksen teoreettisessa osuudessa käsitellään tiedon syntymistä ja sen muuttamista käytettävään muotoon. Hiljainen tieto, joka on muodostunut kokemuksen kautta työssä toimiessa, on merkittävä kilpailuetu yritykselle joka toimii tietointensiivisellä toimialalla. Tämä hiljainen tieto on tärkeää jakaa seuraaville sukupolville tai yhdessä toimien on luotava uusille sukupolville mahdollisuudet oppia yhdessä kokeneiden työntekijöiden kanssa. Se hiljainen tieto, joka on kirjattavissa näkyvään muotoon, voidaan kirjata, kunhan se tukee ja hyödyttää liiketoimintaa. Organisaatiossa tänään tehtäviin päätöksiin vaikuttaa menneisyyden lisäksi se mitä voidaan havaita tulevaisuudesta. Heikkojen signaalien kaappaaminen asiakasrajapinnasta voisi olla kaikkien työntekijöiden tehtävä ja hyvin hallittuna se auttaa yllättävien tilanteiden ennakoinnissa ja niihin valmistautumisessa liiketoiminnan varmistamiseksi ja mahdollisesti kasvun luojana.
Tämä tutkimus tutustuu erään suomalaisen valmistavassa teollisuudessa toimivan tietointensiivisen PK-yrityksen käytänteisiin ja henkilöstön näkemyksiin siitä minkä arvoiseksi kokemus arvostetaan ja mitä toimia voitaisiin tehdä jotta eläköityvien asiantuntijoiden opit saataisiin talteen ennen kuin on myöhäistä. Samalla kartoitettiin millaista tietoa on jo kirjallisessa muodossa ja miten se on jaettu käyttöön. Tutkimuksessa annettujen vastausten perusteella haettiin niitä hyviä käytäntöjä ja kohteita joista sekä kokemattomat että kokeneet työntekijät kokivat haasteita. Tutkimus antaa myös joitain näkökulmia miten organisaatiota voitaisiin johtaa, jotta toimintaympäristön tarkkailu ja laajempi strateginen näkemys olisi kaikkien asiakasrajapinnassa työskentelevien mielessä päivittäisessä työssä.
Tutkimus osoittaa että organisaatiolla on monia hyviä käytänteitä jotka mahdollistavat kokeneiden tiedon integroimisen uuteen luotuun tietoon. Jotkin havainnot tukevat sitä että uuden tiedon luonnin yhteydessä voisi olla hyödyllistä osallistaa kokeneita henkilöitä prosessiin sen tehostamiseksi. Luottamus avoimuus ja erilaisten näkökantojen pohtiminen yhdessä tuottaa lisäarvoa ja laadukkaampia päätöksiä. Sen sijaan tulevaisuuden uhkien ja mahdollisuuksien tarkkailuun ja jakamiseen organisaatiossa voitaisiin luoda johdonmukaisia käytänteitä ja kenties palauttaa joitain vanhoja skenaariotyöskentelyn helpottamiseksi.
Oppimisen mahdollistaminen ja tiedon kulun esteiden poistaminen ovat tärkeitä kilpailukykyä edistäviä tekijöitä. Asiantuntemuksen ei pitäisi eläköityä asiantuntijan mukana.
Tutkimuksen teoreettisessa osuudessa käsitellään tiedon syntymistä ja sen muuttamista käytettävään muotoon. Hiljainen tieto, joka on muodostunut kokemuksen kautta työssä toimiessa, on merkittävä kilpailuetu yritykselle joka toimii tietointensiivisellä toimialalla. Tämä hiljainen tieto on tärkeää jakaa seuraaville sukupolville tai yhdessä toimien on luotava uusille sukupolville mahdollisuudet oppia yhdessä kokeneiden työntekijöiden kanssa. Se hiljainen tieto, joka on kirjattavissa näkyvään muotoon, voidaan kirjata, kunhan se tukee ja hyödyttää liiketoimintaa. Organisaatiossa tänään tehtäviin päätöksiin vaikuttaa menneisyyden lisäksi se mitä voidaan havaita tulevaisuudesta. Heikkojen signaalien kaappaaminen asiakasrajapinnasta voisi olla kaikkien työntekijöiden tehtävä ja hyvin hallittuna se auttaa yllättävien tilanteiden ennakoinnissa ja niihin valmistautumisessa liiketoiminnan varmistamiseksi ja mahdollisesti kasvun luojana.
Tämä tutkimus tutustuu erään suomalaisen valmistavassa teollisuudessa toimivan tietointensiivisen PK-yrityksen käytänteisiin ja henkilöstön näkemyksiin siitä minkä arvoiseksi kokemus arvostetaan ja mitä toimia voitaisiin tehdä jotta eläköityvien asiantuntijoiden opit saataisiin talteen ennen kuin on myöhäistä. Samalla kartoitettiin millaista tietoa on jo kirjallisessa muodossa ja miten se on jaettu käyttöön. Tutkimuksessa annettujen vastausten perusteella haettiin niitä hyviä käytäntöjä ja kohteita joista sekä kokemattomat että kokeneet työntekijät kokivat haasteita. Tutkimus antaa myös joitain näkökulmia miten organisaatiota voitaisiin johtaa, jotta toimintaympäristön tarkkailu ja laajempi strateginen näkemys olisi kaikkien asiakasrajapinnassa työskentelevien mielessä päivittäisessä työssä.
Tutkimus osoittaa että organisaatiolla on monia hyviä käytänteitä jotka mahdollistavat kokeneiden tiedon integroimisen uuteen luotuun tietoon. Jotkin havainnot tukevat sitä että uuden tiedon luonnin yhteydessä voisi olla hyödyllistä osallistaa kokeneita henkilöitä prosessiin sen tehostamiseksi. Luottamus avoimuus ja erilaisten näkökantojen pohtiminen yhdessä tuottaa lisäarvoa ja laadukkaampia päätöksiä. Sen sijaan tulevaisuuden uhkien ja mahdollisuuksien tarkkailuun ja jakamiseen organisaatiossa voitaisiin luoda johdonmukaisia käytänteitä ja kenties palauttaa joitain vanhoja skenaariotyöskentelyn helpottamiseksi.
Oppimisen mahdollistaminen ja tiedon kulun esteiden poistaminen ovat tärkeitä kilpailukykyä edistäviä tekijöitä. Asiantuntemuksen ei pitäisi eläköityä asiantuntijan mukana.