Passiivitalo Pohjois-Suomeen? : Energiankulutuksen tarkastelu PHPP-työkalulla
Lampinen, Jouni (2014)
Lampinen, Jouni
Savonia-ammattikorkeakoulu
2014
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201403263532
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201403263532
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli tutustua PHPP–laskentaohjelmaan (Passive House Planning Package) ja selvittää PHPP:n avulla vaadittavat ratkaisut, joilla Pohjois-Suomen ilmastoon on mahdollista toteuttaa kansainvälisen sertifikaatin mukainen passiivitalo. Opinnäytetyössä perehdyttiin myös passiivitalokonseptiin ja energiatehokkuutta parantaviin ratkaisuihin.
Tarkasteltava kohde oli Rovaniemellä sijaitseva matalaenergiatalo. Kohteen energiankulutus laskettiin ja energiatehokkuutta parannettiin rakenteiden ja ilmanvaihdon osalta kunnes passiivitaso saavutettiin. Työssä keskityttiin erityisesti lämmitysenergian tarpeen laskentaan, koska sen merkitys korostuu pohjoisen ankarissa olosuhteissa. Merkittävin muutos oli ulkoseinien lämmöneristävyyden parantaminen, joka pienensi lämmitysenergian tarvetta yli 33%.
Laskelman perusteella voidaan todeta, että sertifioidun passiivitalon toteuttaminen Pohjois-Suomeen on hankalaa ja vaatii tarkempia tutkimuksia sekä energiatasapainoon vaikuttavien ratkaisujen tehokkaampaa optimointia. Tutkitun kohteen energiatehokkuutta voitaisiin parantaa suomalaisen passiivitalon vaatimuksien mukaiseksi, mutta kansainvälisen sertifikaatin saavuttaminen pohjoisen ilmastossa vaatii niin suuret eristepaksuudet, että rakennuskustannukset nousevat kohtuuttomasti ja rakenteiden kosteustekninen toimivuus ei ole varmaa.
Tarkasteltava kohde oli Rovaniemellä sijaitseva matalaenergiatalo. Kohteen energiankulutus laskettiin ja energiatehokkuutta parannettiin rakenteiden ja ilmanvaihdon osalta kunnes passiivitaso saavutettiin. Työssä keskityttiin erityisesti lämmitysenergian tarpeen laskentaan, koska sen merkitys korostuu pohjoisen ankarissa olosuhteissa. Merkittävin muutos oli ulkoseinien lämmöneristävyyden parantaminen, joka pienensi lämmitysenergian tarvetta yli 33%.
Laskelman perusteella voidaan todeta, että sertifioidun passiivitalon toteuttaminen Pohjois-Suomeen on hankalaa ja vaatii tarkempia tutkimuksia sekä energiatasapainoon vaikuttavien ratkaisujen tehokkaampaa optimointia. Tutkitun kohteen energiatehokkuutta voitaisiin parantaa suomalaisen passiivitalon vaatimuksien mukaiseksi, mutta kansainvälisen sertifikaatin saavuttaminen pohjoisen ilmastossa vaatii niin suuret eristepaksuudet, että rakennuskustannukset nousevat kohtuuttomasti ja rakenteiden kosteustekninen toimivuus ei ole varmaa.