Pekka Töpöhäntä ympäristökasvattajana : kirjallisuuden sisältämä ympäristökasvatusaines Turun päivähoitoyksiköissä

Abstract

Tutkimuksessa selvitettiin Turun päivähoitoyksiköiden käyttämän kirjallisuuden soveltuvuutta lasten ympäristökasvatukseen ja kestävän kehityksen kasvatukseen. Menetelminä olivat kysely, kirjallisuuden analyysi ja laadullinen sana-analyysi. Kysely Turun päivähoitoyksiköille toimi esiselvityksenä, jonka avulla kartoitettiin Turun varhaiskasvatuksessa eniten luettua kirjallisuutta. Päivähoitoyksiköiden luetuimmat kirjat toimivat tutkimuksen pääaineistona. Lopulliseen analyysiin valittiin 14 kirjaa.

Tutkimusongelma esitettiin aineistolle teoriaosuudessa esitellyn ympäristökasvatuksen ja ympäristöherkkyyden teorian pohjalta. Kysyttiin, minkälaisia kasvatustehtäviä valitut lastenkirjat täyttävät ja minkälaisia arvoja ja asenteita niissä välitetään lapsille. Erityisesti pohdittiin ympäristöherkkyyden muodostumista kirjojen kautta. Tulkinnat kirjojen sisällöstä perusteltiin juonta ja tekstiä lainaten ja sanojen luokka-analyysiä käyttäen. Kirjoista poimittiin sanoja neljään eri teemaluokkaan, joita olivat sosiaalinen, ekologinen, taloudellinen ja kulttuurinen sisällön ulottuvuus.

Tutkimuksessa saatiin selville, että tutkittavista kirjoista löytyi enemmän eläytymiseen kannustavia piirteitä kuin opetuksellisia piirteitä. Kirjat herättivät ympäristöherkkyyttä siis ennemmin luonnon kokemisen ja kuvailun kautta kuin suorasanaisesti opettaen. Tietyt teemat esiintyivät enemmän yhdessä kuin toiset: sosiaalinen ja ekologinen ulottuvuus olivat molemmat voimakkaasti edustettuina useassa kirjassa, samoin ekologinen ja kulttuurinen ulottuvuus. Ekologinen ulottuvuus oli kirjoissa yleisimmin hallitseva teema. Kaikissa kirjoissa oli kestävän kehityksen kasvatuksen kannalta soveltuvia aineksia. Erityisesti ympäristöherkkyyttä herättäviksi kirjoiksi aineiston kirjoista todettiin muun muassa Muumi-kirjat ”Vaarallinen matka” ja ”Hyvää yötä, Muumipeikko”.

This study aims to determine if the children's books used in daycare facilities in Turku are applicable to environmental education. The methods used in the study were an inquiry, a literature analysis and a qualitative analysis of words. The inquiry focused on determining the kind of literature that is the most popular in Turku daycare facilities. The most read books were then analyzed to determine if they are of use for environmental education and meet the objectives of sustainable development. 14 books were chosen to represent the focus group.

The research question addressed two points: the kind of educational reproaches the books have and the values and attitudes the books reflect on children. The importance of raising emotional sensitiveness towards the environment was stressed in the study. Interpretations of the contents were based on the plot and text citations as well as qualitative theme-based analysis of words. Meaningful words were sampled in the books and categorized into four themes: social, ecological, economic and cultural content.

The study showed that in the analyzed books there was more emphasis on making the reader relate to characters and their situations than on offering information and actually educating children. The books evoked sensitiveness towards the environment mainly by means of describing the environment – how it seems and feels – and describing experiences in nature. Some of the theme categories – social, ecological, economic and cultural – were more prevalent than others: in most of the studied books, ecological content was predominant. Furthermore, a number of categories were co-prevalent in quite a few books. These categories were social and ecological as well as ecological and cultural. In all the books, there were contents that met the objectives of environmental education and sustainable development. Some books particularly were identified as environmental-sensitiveness-evoking books, for example, the Moomin books.