Iloa ja voimaa "vanhusmuskarista" : Varhaisiän musiikinopetuksen työtapojen soveltaminen myöhäisiän musiikinopetukseen

Abstract

Halusin selvittää opinnäytetyötutkimukseni avulla, voiko varhaisiän musiikinopetuksessa käytettäviä työtapoja soveltaa myöhäisiän musiikinopetukseen käytettäväksi vanhusryhmien kanssa ja mitä seikkoja pitää mahdollisesti muuttaa tai ottaa huomioon. Lisäksi tutkin vanhusten suhtautumista vanhoihin ja uusiin lastenlauluihin. Halusin tutkia, mitä tunteita lastenlaulut herättävät vanhuksissa ja voiko niitä käyttää vanhusmuskarien materiaalina.

Tutkimuksemme oli kvalitatiivinen toimintatutkimus. Pidimme Veera Miettisen kanssa kuusi noin 45 minuutin mittaista musiikkituokiota/ muskaria Lutakon päiväkeskuksella 2.7. – 13.8.2013. Tuokiot pidettiin viikoittain ja niihin osallistui noin 12 vanhusta kerrallaan. Videoimme tuokiot ja haastattelimme vanhuksia jokaisen tuokion jälkeen ryhmähaastatteluna.

Muskarin työtavat olivat suurimmalle osalle vanhuksista hyvin mieleisiä. He jaksoivat hyvin tuokioissa, vaikka monella oli sairauksia. Suurinta osaa työtavoista piti muokata jonkin verran, jotta ne soveltuivat vanhuksille (lähinnä fyysisten rajoitteiden takia). Kuitenkin lähes kaikkien työtapojen käyttäminen oli tavalla tai toisella mahdollista. Uusien musiikillisten asioiden opettelu onnistui parhaiten olemalla itse innostava ja uskomalla, että homma toimii. Myöskään huumoria ei kannattanut unohtaa, vaan sen voimin ”lapsellisiltakin” tuntuvat asiat sai toimimaan. Ryhmämme vanhukset suhtautuivat myös pääasiassa myönteisesti sekä uusiin että vanhoihin lastenlauluihin. Tutut laulut innostivat vanhuksia laulamaan; uusien laulujen opetteleminen kävi hitaammin. Vanhat tutut lastenlaulut herättivät muistoja vanhusten omilta nuoruusajoilta.

My study examined whether the methods of early childhood music education could be applied to elderly people’s music education and what possible aspects needed to be changed or considered in doing so. In addition, this thesis examined elderly people’s attitudes towards old and new nursery rhymes and children’s songs. My aim was to study what kind of feelings old and new nursery rhymes would arouse in the elderly people, and whether such songs could be used as material in music playschools for the elderly.

The study was a qualitative action study. With my study partner, Veera Miettinen, we arranged six weekly music sessions, each around 45 minutes long, at the Lutakko Day Centre. The sessions took place between the 7th July and 13th August 2013, and a total of approximately twelve people par-ticipated in each. The sessions were videotaped, and at the end of every session the group was interviewed.

The reactions of the group members towards the methods of early childhood education were mainly positive, and despite the fact that many people in the group had diseases, they still managed to cope well with the sessions. Most of the methods had to be slightly altered (mainly because of physical restrictions), but they were, nevertheless, suitable for use in one way or another. The learning outcome was at its best when I, as the instructor, tried to be as inspiring as possible, and believed myself that everything would go well. With the help of humour I managed to make even the more “childish” activities work. Most of the group found both old and new nursery rhymes very delightful and satisfying. Familiar and well-known songs inspired many participants to sing along, but learning new songs proved to be a slower process. The group members were reminded of their youth by the old familiar nursery rhymes.