1900-luvun alun hirsitalon restaurointi
Paavola, Minna (2014)
Paavola, Minna
Turun ammattikorkeakoulu
2014
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201402252632
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201402252632
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tavoitteena on ollut laatia restaurointisuunnitelma eräälle Korppoon Rumarin kylässä sijaitsevalle hirsirunkoiselle asuinrakennukselle. Rakennus on mahdollisesti valmistunut vuonna 1902, ellei jo aiemminkin, ja se on toiminut viimeisimmät vuosikymmenet lähinnä vapaa-ajan asuntona. Nykyiselle omistajalleen kiinteistö siirtyi vuonna 2009. Rakennus on perustavanlaatuisten korjaustoimenpiteiden tarpeessa, eikä pysyvämpi tai edes viileään vuodenaikaan sijoittuva oleskelu siinä ole rakennuksen nykytilan ja kunnon huomioon ottaen mielekästä. Tämän restaurointisuunnitelman on tarkoitus toimia ohjenuorana tulevassa työssä ja auttaa rakennuksen omistajaa kunnostustoimenpiteiden käytännön toteutuksessa.
Rakennus on kahden kamarin, tuvan, eteisen ja kuistin muodostama, ajalleen tyypillisesti hirsirunkoinen, pystylaudoitettu ja punamullattu asuintalo. Ikkunat ovat osittain alkuperäisiä ja alueelle tyypillisiä, pienen kuistin salmiakki-ikkunoissa näkyy kertaustyylien vaikutus. Rakennuksen alapohjassa on käytetty kahta erilaista teknistä ratkaisua; tuvan alla on multapenkkirakenne ja talon alla muutoin tuulettuva alapohja. Uudistuksia on tehty 1940–1960-lukujen vaiheilla, jolloin mm. osa ikkunoista on vaihdettu, katon vesikatteeksi asennettu betonitiili, tuvan leivinuunia muokattu sekä sisätiloihin asennettu linoleummatot lattioille.
Tässä työssä on pohdittu vuosikymmenten varrella rakennukseen tehtyjen muutosten mahdollisia syitä ja taustatekijöitä, ja näiden pohdintojen avulla on pyritty luomaan eheämpi menneisyyden ymmärtämisen kaari tämän restaurointisuunnitelman lukijalle. Rakennuksen erilaisten piirteiden kartoittamisen kautta on sivuttu myös muutamia saaristolaiselle rakentamiselle ominaisia seikkoja.
Työ koostuu rakennuksen tyylipiirteiden ja sen rakenteiden läpikäynnistä, vauriokartoituksesta ja varsinaisesta restaurointisuunnitelmasta. Rakennuksen ongelmakohtia ja korjaustarpeita on tutkittu, lähtien liikkeelle kiireellisimmistä toimenpiteistä. Lisäksi ikkunoiden kunnostukseen ja niiden mahdolliseen alkuperäistämiseen liittyviä kysymyksiä on pohdittu, sekä erilaisten lattiarakenteiden toimivuuden edellytyksiä ja korjaustoimenpiteiden tarvetta niitä koskien.
Rakennus on kahden kamarin, tuvan, eteisen ja kuistin muodostama, ajalleen tyypillisesti hirsirunkoinen, pystylaudoitettu ja punamullattu asuintalo. Ikkunat ovat osittain alkuperäisiä ja alueelle tyypillisiä, pienen kuistin salmiakki-ikkunoissa näkyy kertaustyylien vaikutus. Rakennuksen alapohjassa on käytetty kahta erilaista teknistä ratkaisua; tuvan alla on multapenkkirakenne ja talon alla muutoin tuulettuva alapohja. Uudistuksia on tehty 1940–1960-lukujen vaiheilla, jolloin mm. osa ikkunoista on vaihdettu, katon vesikatteeksi asennettu betonitiili, tuvan leivinuunia muokattu sekä sisätiloihin asennettu linoleummatot lattioille.
Tässä työssä on pohdittu vuosikymmenten varrella rakennukseen tehtyjen muutosten mahdollisia syitä ja taustatekijöitä, ja näiden pohdintojen avulla on pyritty luomaan eheämpi menneisyyden ymmärtämisen kaari tämän restaurointisuunnitelman lukijalle. Rakennuksen erilaisten piirteiden kartoittamisen kautta on sivuttu myös muutamia saaristolaiselle rakentamiselle ominaisia seikkoja.
Työ koostuu rakennuksen tyylipiirteiden ja sen rakenteiden läpikäynnistä, vauriokartoituksesta ja varsinaisesta restaurointisuunnitelmasta. Rakennuksen ongelmakohtia ja korjaustarpeita on tutkittu, lähtien liikkeelle kiireellisimmistä toimenpiteistä. Lisäksi ikkunoiden kunnostukseen ja niiden mahdolliseen alkuperäistämiseen liittyviä kysymyksiä on pohdittu, sekä erilaisten lattiarakenteiden toimivuuden edellytyksiä ja korjaustoimenpiteiden tarvetta niitä koskien.