Sosiaalinen media markkinointivälineenä

Abstract

Opinnäytetyön tehtävänä oli saada selville, minkälaista markkinointia kohdeyritykset Telia ja Elisa tekevät sosiaalisessa mediassa. Opinnäytetyössä oli selkeät kaksi osuutta: teoriaosuus sekä empiirinen tutkimus, jossa käytettiin tutkimusmenetelminä netnografiaa ja analysointia.

Sosiaalisen median käyttö on lisääntynyt vuoden 2005 jälkeen. Suurimpina syinä sosiaalisen median käytön lisääntymiselle ovat uudet verkkopalvelualustat sekä matkapuhelimien kehittyminen teknologian kehityksen myötä älypuhelimiksi. Sosiaalinen media on kehittynyt osaksi meidän arkeamme, ja se näkyy muun muassa siinä, että Facebookin omistamia palveluita käyttää 93 % suomalaisista kyselytutkimukseen vastanneista. Sosiaalisessa mediassa voidaan saada aikaiseksi palvelupolun ensimmäinen positiivinen kokemusherääminen, ja on tutkittu, että positiiviset kokemukset lisäävät tuottoa yritykselle. Instagram ja Twitter ovat verkkopalvelualustoja, jotka ovat saaneet suuren suosion sosiaalisen mediassa tapahtuvassa markkinoinnissa niiden loistavien markkinointiominaisuuksien sekä suurien käyttäjämäärien vuoksi.

Nykyään ei enää riitä, että yrityksen tarjoavat ainoastaan tuotteen, vaan yrityksen tulee tarjota myös brändi, jolla vedotaan asiakkaan tunteisiin. Yritykset kehittävät brändiä erottuakseen kilpailijoista ja viedäkseen liiketoimintaa eteenpäin. Markkinointi on edennyt siihen vaiheeseen, että käytetään yhä enemmän arvokeskeistä markkinointia, jolla mainostetaan yrityksen arvoja sekä tarkoitusta.

Opinnäytetyössä tehdyssä empiirisessä tutkimuksessa käytettiin tutkimusmenetelminä analysointia ja netnografiaa. Aineisto rajattiin keskittymällä siihen, minkälaista markkinointia kohdeyritykset suorittavat sosiaalisessa mediassa ja minkälaista kommentointia markkinoinnissa käytettävästä materiaalista löytyy lyhyellä aikavälillä. Aineiston keräilyssä ei olla keskitytty yksilöiden yksittäisiin sosiaalisen median julkaisuihin vaan katsottu tutkimuksesta saatua laajempaa kokonaiskuvaa. Tutkimuksessa selvisi, että kohdeyritykset Telia ja Elisa tekivät paljon arvokeskeistä markkinointia, jolla vedottiin asiakkaan tunteisiin sekä tuotiin yrityksen arvoja selkeästi esille. Yritykset kannustivat yhteisöllisyyteen, mutta yhteisöllisyys oli jäänyt vähäiseksi. Keskustelut asiakkaan ja yrityksen välillä koostuivat pääsääntöisesti ongelmapyyntöjen käsittelystä.