Vaaratapahtumia raportoimalla kohti parempaa ensihoidon potilasturvallisuutta
Alavahtola, Petteri; Palviainen, Jan-Erik (2014)
Alavahtola, Petteri
Palviainen, Jan-Erik
Saimaan ammattikorkeakoulu
2014
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201402182386
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201402182386
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata Eksoten ensihoidossa tapahtuneita, HaiPro–vaaratapahtumien raportointijärjestelmään ilmoitettuja vaaratapahtumia sekä niistä saadun tiedon hyödyntämistä potilasturvallisuuden kehittämistoimissa. Lisäksi tarkoituksena oli kartoittaa vaaratapahtumaraportointia edistäviä ja estäviä tekijöitä. Opinnäytetyön tavoitteena oli tuottaa tietoa, kuinka ensihoidon potilasturvallisuutta parannetaan omista kokemuksista oppimalla.
Opinnäytetyön ensimmäinen aineisto koostuu tutkimusajanjakson 14.5.2012 – 14.5.2013 aikana HaiPro-vaaratapahtumien raportointijärjestelmään tallennetuista ja käsitellyistä ilmoituksista. Tämän määrällisen tutkimusaineiston analyysissä hyödynnettiin HaiPro-järjestelmän raportointiosiota. Opinnäytetyön toinen, laadullinen aineisto muodostuu ensihoidon henkilöstön ryhmähaastatteluista, jotka analysoitiin sisällönanalyysilla.
Tulosten mukaan tyypillinen Eksoten ensihoidossa ilmoitettu vaaratapahtuma oli ensihoitajan kirjaama, ensihoidon toimintaympäristöön liittyvä, potilaaseen kohdistunut tapahtuma. Tapahtumasta ei arvioitu koituneen haittaa potilaalle, mutta kuitenkin lisätyötä henkilöstölle. Tavallisesti vaaratapahtumaan olivat olleet myötävaikuttamassa käytetty työmenetelmä sekä puutteelliset toimintatavat. HaiPro-ilmoitusten pohjalta käynnistetyt kehittämistoimet kohdistuivat myös tyypillisimmin hoitotoimenpiteen tai tehtävän suorittamiseen tai työohjeisiin.
Henkilöstön mielestä vaaratapahtumaraportointia edistävät kehitysmyönteisyys, työyhteisön positiivinen asenne raportointiin, tietämys vaaratapahtumista ja niiden raportoinnista, häiriötön raportointiympäristö sekä raportointijärjestelmän käyttäjäystävällisyys. Estäviä tekijöitä puolestaan ovat raportoitavan poikkeaman sivuuttaminen, kiireen vaikutus raportointiin, kielteinen asenne raportointiin, raportoinnin epämieluisat seuraamukset ja epäviralliset ilmoitukset.
Opinnäytetyö antaa hyvän ja selkeän kuvan Eksoten ensihoidossa raportoitujen vaaratapahtumien määrästä, laadusta, synnystä sekä estämisestä. Jatkotutkimuksena voisi tehdä vastaavan tutkimuksen pidemmällä otanta-ajalla, jolloin analysoitavien ilmoitusten määrä olisi isompi.
Opinnäytetyön ensimmäinen aineisto koostuu tutkimusajanjakson 14.5.2012 – 14.5.2013 aikana HaiPro-vaaratapahtumien raportointijärjestelmään tallennetuista ja käsitellyistä ilmoituksista. Tämän määrällisen tutkimusaineiston analyysissä hyödynnettiin HaiPro-järjestelmän raportointiosiota. Opinnäytetyön toinen, laadullinen aineisto muodostuu ensihoidon henkilöstön ryhmähaastatteluista, jotka analysoitiin sisällönanalyysilla.
Tulosten mukaan tyypillinen Eksoten ensihoidossa ilmoitettu vaaratapahtuma oli ensihoitajan kirjaama, ensihoidon toimintaympäristöön liittyvä, potilaaseen kohdistunut tapahtuma. Tapahtumasta ei arvioitu koituneen haittaa potilaalle, mutta kuitenkin lisätyötä henkilöstölle. Tavallisesti vaaratapahtumaan olivat olleet myötävaikuttamassa käytetty työmenetelmä sekä puutteelliset toimintatavat. HaiPro-ilmoitusten pohjalta käynnistetyt kehittämistoimet kohdistuivat myös tyypillisimmin hoitotoimenpiteen tai tehtävän suorittamiseen tai työohjeisiin.
Henkilöstön mielestä vaaratapahtumaraportointia edistävät kehitysmyönteisyys, työyhteisön positiivinen asenne raportointiin, tietämys vaaratapahtumista ja niiden raportoinnista, häiriötön raportointiympäristö sekä raportointijärjestelmän käyttäjäystävällisyys. Estäviä tekijöitä puolestaan ovat raportoitavan poikkeaman sivuuttaminen, kiireen vaikutus raportointiin, kielteinen asenne raportointiin, raportoinnin epämieluisat seuraamukset ja epäviralliset ilmoitukset.
Opinnäytetyö antaa hyvän ja selkeän kuvan Eksoten ensihoidossa raportoitujen vaaratapahtumien määrästä, laadusta, synnystä sekä estämisestä. Jatkotutkimuksena voisi tehdä vastaavan tutkimuksen pidemmällä otanta-ajalla, jolloin analysoitavien ilmoitusten määrä olisi isompi.