TIETOKONEEN JA MOBIILILAITTEIDEN KÄYTÖN VAIKUTUKSET KOULULAISEN RYHTIIN
Koski, Kati (2014)
Koski, Kati
Jyväskylän ammattikorkeakoulu
2014
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201402031941
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201402031941
Tiivistelmä
Kehon olemusta eri asennoissa kutsutaan ryhdiksi. Hyväksi koettu ryhti ei välttämättä ole terveydelle edullinen. Huonon ryhdin tunnistaa siitä, että lihasten vastaparit eivät tee yhteistyötä asennon ylläpidossa. Vääränlaiset tottumukset alkavat näkyä ryhdissä monin tavoin jo lapsuudessa ja nuoruudessa. Tätä voi kutsua taparyhdiksi, joka kehittyy salakavalasti. Liikemuistin vuoksi henkilö ei enää tunnista jännittävänsä lihaksiaan.
Vuonna 2011 vähintään kerran kuussa 10–19 -vuotiaista nuorista digitaalisia pelejä pelasi 95 prosenttia. Tietokone tai mobiililaitteita käyttävän lapsen tai nuoren asento on yleensä etukumara, hartiat lysyssä eteenpäin ja jännittävissä tilanteissa hartiat nousevat usein korviin asti. Ongelmia aiheuttavat muun muassa pitkäkestoinen paikallaan istuminen ja taukojen puute.
Opinnäytetyö oli toiminnallinen interventio. Sen tarkoituksena oli toteuttaa preventiivistä ohjausta alakoulun 4. luokkalaisille hyvän ryhdin ja työasentojen merkityksestä fyysiseen terveyteen tietokoneita ja mobiililaitteita käytettäessä. Oppilaat saivat tietoa miten esimerkiksi kännyköitä tai tietokoneita käytettäessä tulee istua ja työskennellä, jotta vältytään niska-hartiaseudun kiputiloilta.
Oppituntini jälkeen pyysin oppilaita täyttämään palautelomakkeen. Kaikki oppilaat olivat yhtä mieltä oppitunnin hyödyllisyydestä, merkitsivät oppineensa jotain uutta ja kaikki vastanneet koululaiset uskovat tietävänsä mitä eroa on hyvällä ja huonolla ryhdillä. Sen sijaan avoimia vastauksia tarkastelemalla tulee esille, että tiedollista oppimista ei näiden vastausten perusteella voi sanoa monenkaan oppilaan kokeneen.
Opinnäytetyön liitteenä on kuvitettu, preventiivinen tuntisuunnitelma. Sen avulla esimerkiksi opettajat tai kouluterveydenhoitajat voivat pitää oppitunnin ryhdistä.
Vuonna 2011 vähintään kerran kuussa 10–19 -vuotiaista nuorista digitaalisia pelejä pelasi 95 prosenttia. Tietokone tai mobiililaitteita käyttävän lapsen tai nuoren asento on yleensä etukumara, hartiat lysyssä eteenpäin ja jännittävissä tilanteissa hartiat nousevat usein korviin asti. Ongelmia aiheuttavat muun muassa pitkäkestoinen paikallaan istuminen ja taukojen puute.
Opinnäytetyö oli toiminnallinen interventio. Sen tarkoituksena oli toteuttaa preventiivistä ohjausta alakoulun 4. luokkalaisille hyvän ryhdin ja työasentojen merkityksestä fyysiseen terveyteen tietokoneita ja mobiililaitteita käytettäessä. Oppilaat saivat tietoa miten esimerkiksi kännyköitä tai tietokoneita käytettäessä tulee istua ja työskennellä, jotta vältytään niska-hartiaseudun kiputiloilta.
Oppituntini jälkeen pyysin oppilaita täyttämään palautelomakkeen. Kaikki oppilaat olivat yhtä mieltä oppitunnin hyödyllisyydestä, merkitsivät oppineensa jotain uutta ja kaikki vastanneet koululaiset uskovat tietävänsä mitä eroa on hyvällä ja huonolla ryhdillä. Sen sijaan avoimia vastauksia tarkastelemalla tulee esille, että tiedollista oppimista ei näiden vastausten perusteella voi sanoa monenkaan oppilaan kokeneen.
Opinnäytetyön liitteenä on kuvitettu, preventiivinen tuntisuunnitelma. Sen avulla esimerkiksi opettajat tai kouluterveydenhoitajat voivat pitää oppitunnin ryhdistä.