Työhyvinvointia ja tuottavuutta tietoalalle
Editoija
Kangas, Sanna
LAB-ammattikorkeakoulu
2022
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-827-407-3
https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-827-407-3
Tiivistelmä
Työ elää jatkuvaa murrosta ja myös tietointensiivinen työ muuttaa muotoaan. Tietotyön määrä on kasvanut merkittävästi monella toimialalla ja monen tietointensiivistä työtä tekevän työ tuo tekijälleen eteen uudistuvien vaatimuksien ja edellytyksien myötä entistä enemmän kognitiivisen ergonomian haasteita. Tietotyöhön liittyy positiivista työnimua ja se voi kääntyä tekijäänsä vastaan liiallisen suorituskeskeisyyden ja kilpailullisuuden kasvaessa. Siksi on tärkeää tunnistaa työssä ilmenevät haasteet ja ongelmat, jotta niitä voidaan ennaltaehkäistä ja ratkaista työhyvinvoinnin ja tuottavuuden turvaamiseksi. Avain ongelmien ja kuormitusta aiheuttavien riskitekijöiden tunnistamiseen ja purkamiseen on työyhteisön yhteiskehittämisessä. Tämä edellyttää avoimuuden sekä osaamisen lisäämistä, jotta kehittämiselle luodaan mahdollisuudet.
Julkaisussa on koottu hankkeen keskeiset tulokset ja esitelty tietointensiivistä työtä tekevien yritysten työhyvinvoinnin ja tuottavuuden kehittämisprosesseissa kertynyttä tietoa. Lisäksi julkaisussa esitellään käytetyt kehittämisen työkalut ja kehitetty malli, jonka avulla kehittämisprosesseja on toteutettu.
Tänä päivänä tietointensiivistä työtä tehdään jollain tasolla lähes jokaisessa organisaatiossa. Sen osuus työajasta ja merkityksellisyys tuloksellisuuden ja tuottavuuden näkökulmasta kasvaa useimmilla toimialoilla. Tutkimuksissa on todettu vahva myönteinen yhteys työhyvinvoinnin ja tuottavuuden välillä ja tämä on nähtävissä esimerkiksi yritysten erilaisissa tulosmittareissa. Hankkeeseen osallistuneet yritykset olivat kooltaan ja toimialoiltaan vaihtelevia ja näin ollen julkaisussa esitellyt tulokset ja koottu tieto ovat hyödynnettävissä ja sovellettavissa moninaisesti ja monialaisesti eri yrityksissä ja organisaatioissa.
Valtakunnallisen TYÖ2030-ohjelman tavoitteina ovat muun muassa yhteistoimintaan ja luottamukseen perustuvan työkulttuurin vahvistaminen ja suomalaisen työhyvinvoinnin nostaminen maailman parhaaksi vuoteen 2030 mennessä. Näitä tavoitteita kohti mennään myös tietointensiivisessä työn kentällä tekemällä pitkäjänteistä ja säännöllistä kehittämistyötä alan erityispiirteet ja moninaiset työtehtävät huomioiden.
Hankkeen toimenpiteet osoittivat, että keskeisintä kehittämistyössä on avoin, selkeä ja vuorovaikutuksellinen toiminta sekä osallistaminen – kehittäminen, sen kohteet ja toteutus ovat koko työyhteisön yhteinen asia. Osallistuminen oman työhyvinvoinnin kehittämiseen ja tuottavuuden parantamiseen motivoi myös toteuttamaan asioita ja hyvät suunnitelmat jalkautuvat näin käytännön tasolle. Keskeistä on sitoa kehittämistyö järjestelmälliseksi osaksi organisaation ja työyhteisön arkea.
Julkaisussa on koottu hankkeen keskeiset tulokset ja esitelty tietointensiivistä työtä tekevien yritysten työhyvinvoinnin ja tuottavuuden kehittämisprosesseissa kertynyttä tietoa. Lisäksi julkaisussa esitellään käytetyt kehittämisen työkalut ja kehitetty malli, jonka avulla kehittämisprosesseja on toteutettu.
Tänä päivänä tietointensiivistä työtä tehdään jollain tasolla lähes jokaisessa organisaatiossa. Sen osuus työajasta ja merkityksellisyys tuloksellisuuden ja tuottavuuden näkökulmasta kasvaa useimmilla toimialoilla. Tutkimuksissa on todettu vahva myönteinen yhteys työhyvinvoinnin ja tuottavuuden välillä ja tämä on nähtävissä esimerkiksi yritysten erilaisissa tulosmittareissa. Hankkeeseen osallistuneet yritykset olivat kooltaan ja toimialoiltaan vaihtelevia ja näin ollen julkaisussa esitellyt tulokset ja koottu tieto ovat hyödynnettävissä ja sovellettavissa moninaisesti ja monialaisesti eri yrityksissä ja organisaatioissa.
Valtakunnallisen TYÖ2030-ohjelman tavoitteina ovat muun muassa yhteistoimintaan ja luottamukseen perustuvan työkulttuurin vahvistaminen ja suomalaisen työhyvinvoinnin nostaminen maailman parhaaksi vuoteen 2030 mennessä. Näitä tavoitteita kohti mennään myös tietointensiivisessä työn kentällä tekemällä pitkäjänteistä ja säännöllistä kehittämistyötä alan erityispiirteet ja moninaiset työtehtävät huomioiden.
Hankkeen toimenpiteet osoittivat, että keskeisintä kehittämistyössä on avoin, selkeä ja vuorovaikutuksellinen toiminta sekä osallistaminen – kehittäminen, sen kohteet ja toteutus ovat koko työyhteisön yhteinen asia. Osallistuminen oman työhyvinvoinnin kehittämiseen ja tuottavuuden parantamiseen motivoi myös toteuttamaan asioita ja hyvät suunnitelmat jalkautuvat näin käytännön tasolle. Keskeistä on sitoa kehittämistyö järjestelmälliseksi osaksi organisaation ja työyhteisön arkea.