Vety- ja polttokennoteknologian käyttöönottoon liittyvän lainsäädännön nykytila ja tulevaisuus
Wessman, Jukka-Pekka (2022)
Wessman, Jukka-Pekka
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202202212715
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202202212715
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli tutkia, millaista lainsäädäntöä on olemassa vetypolttokennojen käyttöön ottamiseksi merenkulun sovelluksissa ja miten lainsäädäntö kehittyy tulevaisuudessa. Vastauksia kysymykseen etsitään IMO:n yleissopimuksista, IMO:n kokousten pöytäkirjoista, tieteellisistä tutkimuksista ja artikkeleista. Opinnäytetyö on osa Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun Merenkulun megatrendit -projektia.
Polttokennoteknologian käyttöönottoon liittyy kahdenalaisia vaatimuksia: energiantuotantoon liittyvät vaatimukset ja polttoainekohtaiset vaatimukset. SOLAS-yleissopimus sisältää vaatimukset laivojen energiantuotantojärjestelmille ja IGF-koodi sisältää vaatimukset laivoilla käytettäviä matalan leimahduspisteen polttoaineiden käyttöä varten laivoissa. Kumpikaan em. IMO:n sopimukset ei sisällä ns. määrääviä sääntöjä vetypolttokennojen käyttöönottamiseksi laivoilla, joten vaihtoehtoinen suunnitteluprosessi on ainut mahdollisuus edetä prosessissa. Vaihtoehtoinen suunnitteluprosessi korvaa tässä yhteydessä määräävät säännöt, joiden nojalla esimerkiksi perinteiset energiantuotantojärjestelmät asennetaan laivoihin. Sen avulla osoitetaan, että vetypolttokenno on yhtä turvallinen kuin konventionaalinen energiantuotantojärjestelmä.
Polttokennojen ja vedyn varastointiin liittyvien teknisten järjestelmien asentaminen edellyttää luokituslaitosten sertifiointiprosessia. Toisin sanoen järjestelmä tulee asentaa laivaan luikituslaitosten sääntöjen mukaisesti, ja sen jälkeen sille myönnetään ko. luokituslaitoksen sertifikaatti siitä. Tämä on tavanomainen prosessi, joka suoritetaan kaikille laivoille suunnittelun ja rakentamisen yhteydessä. Tällä tavoin varmistetaan vetypolttokennoteknologian turvallisuus laivoilla.
Opinnäytetyön alussa määritettyihin tutkimuskysymysyksiin löytyi kattavasti vastauksia. Niiden pohjalta voidaan tehdä johtopäätös, että polttokennojen laajamittainen käyttöönotto edellyttää asianmukaisen lainsäädännön laatimista. Lisäksi tarvitaan tutkimusta vedyn turvallisuuteen liittyen ja päivityksiä IMO:n sopimuksiin, jotta saadaan yhdenmukaiset vaatimukset polttokennojen ja vedyn käyttöä varten merenkulun sovelluksissa.
Asiasanat: vety, polttokenno, ilmastonmuutos, IMO, SOLAS, IGF-koodi, luokituslaitos
Polttokennoteknologian käyttöönottoon liittyy kahdenalaisia vaatimuksia: energiantuotantoon liittyvät vaatimukset ja polttoainekohtaiset vaatimukset. SOLAS-yleissopimus sisältää vaatimukset laivojen energiantuotantojärjestelmille ja IGF-koodi sisältää vaatimukset laivoilla käytettäviä matalan leimahduspisteen polttoaineiden käyttöä varten laivoissa. Kumpikaan em. IMO:n sopimukset ei sisällä ns. määrääviä sääntöjä vetypolttokennojen käyttöönottamiseksi laivoilla, joten vaihtoehtoinen suunnitteluprosessi on ainut mahdollisuus edetä prosessissa. Vaihtoehtoinen suunnitteluprosessi korvaa tässä yhteydessä määräävät säännöt, joiden nojalla esimerkiksi perinteiset energiantuotantojärjestelmät asennetaan laivoihin. Sen avulla osoitetaan, että vetypolttokenno on yhtä turvallinen kuin konventionaalinen energiantuotantojärjestelmä.
Polttokennojen ja vedyn varastointiin liittyvien teknisten järjestelmien asentaminen edellyttää luokituslaitosten sertifiointiprosessia. Toisin sanoen järjestelmä tulee asentaa laivaan luikituslaitosten sääntöjen mukaisesti, ja sen jälkeen sille myönnetään ko. luokituslaitoksen sertifikaatti siitä. Tämä on tavanomainen prosessi, joka suoritetaan kaikille laivoille suunnittelun ja rakentamisen yhteydessä. Tällä tavoin varmistetaan vetypolttokennoteknologian turvallisuus laivoilla.
Opinnäytetyön alussa määritettyihin tutkimuskysymysyksiin löytyi kattavasti vastauksia. Niiden pohjalta voidaan tehdä johtopäätös, että polttokennojen laajamittainen käyttöönotto edellyttää asianmukaisen lainsäädännön laatimista. Lisäksi tarvitaan tutkimusta vedyn turvallisuuteen liittyen ja päivityksiä IMO:n sopimuksiin, jotta saadaan yhdenmukaiset vaatimukset polttokennojen ja vedyn käyttöä varten merenkulun sovelluksissa.
Asiasanat: vety, polttokenno, ilmastonmuutos, IMO, SOLAS, IGF-koodi, luokituslaitos