Työelämäaiheinen viestintä Suomeen muuttaneille
Aunola, Silja (2022)
Aunola, Silja
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202202182647
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202202182647
Tiivistelmä
Tässä opinnäytetyössä tutkittiin millaisia ongelmia Suomeen muuttaneet kohtaavat työelämätietoa etsiessä, työpaikkaa hakiessa ja ylipäätään suomalaiseen yhteiskuntaan ja työyhteisöön tutustuessa sekä millaisia keinoja he ongelmien ratkaisemiseksi ehdottavat.
Työn keskeinen käsite on työelämätieto, jolla tarkoitetaan työpaikan hankkimiseen, työelämälainsäädäntöön ja työpaikkojen toimintakäytäntöihin sekä suomalaisen työmarkkinajärjestelmään liittyvää dokumentoitua ja puhuttua sekä hiljaista tietoa.
Tutkimuksen teoreettisena viitekehyksenä on käytetty tutkimuksia ja kartoituksia kuten Suomen akatemian Strateginen tutkimus, Työ- ja elinkeinoministeriön Kotoutuksen kokonaiskatsaus 2019 ja Tilastokeskuksen julkaisut kuten Ulkomaista syntyperää olevien työ ja hyvinvointi 2014-tutkimusraportti sekä muuta aihetta käsittelevää kirjallisuutta.
Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena teemahaastatteluin. Työhön haastateltiin kuusi Suomeen Euroopan ulkopuolelta vuosien 2002 ja 2018 välillä muuttanutta henkilöä. Haastatteluista yksi pidettiin kasvotusten ja loput viisi videoyhteydellä. Haastatteluista viisi nauhoitettiin ja yhdestä tekijä kirjoitti tarkat muistiinpanot. Aineisto litteroitiin ja siitä abstrahoitiin kahdeksan pääluokkaa aineistolähtöisen sisällönanalyysin keinoin.
Työn tulokset, eli löydetyt pääluokat esitellään kahdessa osassa: ongelmat ja ratkaisut. Haastattelujen perusteella Suomeen muuttaneiden suurimmat ongelmat ovat olleet viestimiseen liittyvät haasteet kuten kielimuuri tai epäselvä virkakieli sekä puutteellinen ymmärrys suomalaisesta yhteiskunnasta ja työkulttuurista. Ymmärryksen syntymisen esteenä on kantaväestön oletus siitä, että työelämän pelisäännöt ja yhteiskunnan kirjoittamattomat säännöt olisivat ulkomaalaisille selviä. Sääntöjä ja käytänteitä ei olla sanallistettu riittävästi.
Keskeisimpiä ratkaisuehdotuksia on tiedon välittäminen puhutun tiedon keinoin kuten kasvokkain opastaminen, henkilökohtainen tuki tai suuremmalle joukolle tarkoitetut info- ja keskustelutilaisuudet. Puhutun tiedon lisäksi esille nousi kirjallisen tiedon tekeminen ymmärrettäväksi ja selkeäksi sekä tiedon helppo saatavuus. Selkeäkielisyys ja kieliversiot ovat yksi osa tiedon ymmärrettävyyden parantamista. Myös olemassa olevilla virallisilla ja epävirallisilla Suomeen muuttaneiden yhteisöillä on suuri merkitys työelämätiedon levittämisessä.
Työssä mainittuja ongelmia ja haasteita on tunnistettu myös muissa tutkimuksissa ja selvityksissä. Ratkaisuehdotuksia taas ei ole aiemmin näin kattavasti kerätty kohderyhmältä itseltään.
Työn keskeinen käsite on työelämätieto, jolla tarkoitetaan työpaikan hankkimiseen, työelämälainsäädäntöön ja työpaikkojen toimintakäytäntöihin sekä suomalaisen työmarkkinajärjestelmään liittyvää dokumentoitua ja puhuttua sekä hiljaista tietoa.
Tutkimuksen teoreettisena viitekehyksenä on käytetty tutkimuksia ja kartoituksia kuten Suomen akatemian Strateginen tutkimus, Työ- ja elinkeinoministeriön Kotoutuksen kokonaiskatsaus 2019 ja Tilastokeskuksen julkaisut kuten Ulkomaista syntyperää olevien työ ja hyvinvointi 2014-tutkimusraportti sekä muuta aihetta käsittelevää kirjallisuutta.
Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena teemahaastatteluin. Työhön haastateltiin kuusi Suomeen Euroopan ulkopuolelta vuosien 2002 ja 2018 välillä muuttanutta henkilöä. Haastatteluista yksi pidettiin kasvotusten ja loput viisi videoyhteydellä. Haastatteluista viisi nauhoitettiin ja yhdestä tekijä kirjoitti tarkat muistiinpanot. Aineisto litteroitiin ja siitä abstrahoitiin kahdeksan pääluokkaa aineistolähtöisen sisällönanalyysin keinoin.
Työn tulokset, eli löydetyt pääluokat esitellään kahdessa osassa: ongelmat ja ratkaisut. Haastattelujen perusteella Suomeen muuttaneiden suurimmat ongelmat ovat olleet viestimiseen liittyvät haasteet kuten kielimuuri tai epäselvä virkakieli sekä puutteellinen ymmärrys suomalaisesta yhteiskunnasta ja työkulttuurista. Ymmärryksen syntymisen esteenä on kantaväestön oletus siitä, että työelämän pelisäännöt ja yhteiskunnan kirjoittamattomat säännöt olisivat ulkomaalaisille selviä. Sääntöjä ja käytänteitä ei olla sanallistettu riittävästi.
Keskeisimpiä ratkaisuehdotuksia on tiedon välittäminen puhutun tiedon keinoin kuten kasvokkain opastaminen, henkilökohtainen tuki tai suuremmalle joukolle tarkoitetut info- ja keskustelutilaisuudet. Puhutun tiedon lisäksi esille nousi kirjallisen tiedon tekeminen ymmärrettäväksi ja selkeäksi sekä tiedon helppo saatavuus. Selkeäkielisyys ja kieliversiot ovat yksi osa tiedon ymmärrettävyyden parantamista. Myös olemassa olevilla virallisilla ja epävirallisilla Suomeen muuttaneiden yhteisöillä on suuri merkitys työelämätiedon levittämisessä.
Työssä mainittuja ongelmia ja haasteita on tunnistettu myös muissa tutkimuksissa ja selvityksissä. Ratkaisuehdotuksia taas ei ole aiemmin näin kattavasti kerätty kohderyhmältä itseltään.