Vapaaehtoisen tukihenkilö- ja tukiperhetoiminnan koulutuksen kehittäminen
Pohto, Sanna (2022)
Pohto, Sanna
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202202202679
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202202202679
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, millaisia kokemuksia osallistujilla ja vastuukouluttajilla oli vapaaehtoisten tukihenkilöiden ja tukiperheiden koulutuksesta sekä miten kyseistä koulutusta voitaisiin kehittää. Kuntayhtymä Kaksineuvoisen Perhekeskus Kaislan Lapsi- ja perhepalvelut toteuttivat syksyllä 2020 ensimmäisen vapaaehtoisten tukihenkilöiden ja tukiperheiden koulutuksen. Ensimmäiseen koulutukseen osallistui kaksi vastuuvetäjää sekä seitsemän koulutettavaa.
Opinnäytetyö oli laadullinen tutkimus ja aineisto kerättiin teemahaastatteluilla, jotka toteutettiin Covid19 -pandemian vuoksi etäyhteyksien avulla yksilöhaastatteluina. Tutkimukseen osallistui seitsemän haastateltavaa. Aineisto analysoitiin aineistolähtöistä sisällönanalyysia soveltaen.
Opinnäytetyön tulos on, että koulutus koettiin kaiken kaikkiaan onnistuneena ja haastateltavat pitivät koulutusta sisällöllisesti riittävänä ja antavan riittävät tiedot toimia vapaaehtoisena tukihenkilönä tai tukiperheenä. Erityisesti kokemusasiantuntijoiden puheenvuorot olivat merkityksellisiä, sillä ne antoivat tärkeää konkreettista tietoa toiminnasta. Koulutuksen käytännön järjestelyihin oltiin tyytyväisiä.
Opinnäytetyön tulokseksi saatiin myös, että kehitettävää on erityisesti koulutuksen markkinoinnin osalta. Jotta uusia vapaaehtoisia saataisiin toimintaan mukaan, tulisi koulutuksen markkinointia tehostaa ja tuoda enemmän esille, millaisesta vapaaehtoistoiminnan muodosta tukihenkilö- ja tukiperhetoiminnassa todellisuudessa on kyse. Lisäksi kehittämistarpeita ilmeni organisaatiossa vastuukouluttajien riittävään työaikaan, vastuutyöntekijän rooliin sekä informaation kulkuun liittyen. Koulutusta koskevina kehittämisideoina tuotiin esille sisällön suhteen koulutuksen keston lyhentäminen, koulutuspäivien sisällön muokkaaminen eri järjestykseen painottaen alkuun kokemusasiantuntijoiden puheenvuoroja sekä vertaistuen järjestäminen vapaaehtoisille tukihenkilöille ja tukiperheille toiminnan käynnistymisen jälkeen.
Opinnäytetyö oli laadullinen tutkimus ja aineisto kerättiin teemahaastatteluilla, jotka toteutettiin Covid19 -pandemian vuoksi etäyhteyksien avulla yksilöhaastatteluina. Tutkimukseen osallistui seitsemän haastateltavaa. Aineisto analysoitiin aineistolähtöistä sisällönanalyysia soveltaen.
Opinnäytetyön tulos on, että koulutus koettiin kaiken kaikkiaan onnistuneena ja haastateltavat pitivät koulutusta sisällöllisesti riittävänä ja antavan riittävät tiedot toimia vapaaehtoisena tukihenkilönä tai tukiperheenä. Erityisesti kokemusasiantuntijoiden puheenvuorot olivat merkityksellisiä, sillä ne antoivat tärkeää konkreettista tietoa toiminnasta. Koulutuksen käytännön järjestelyihin oltiin tyytyväisiä.
Opinnäytetyön tulokseksi saatiin myös, että kehitettävää on erityisesti koulutuksen markkinoinnin osalta. Jotta uusia vapaaehtoisia saataisiin toimintaan mukaan, tulisi koulutuksen markkinointia tehostaa ja tuoda enemmän esille, millaisesta vapaaehtoistoiminnan muodosta tukihenkilö- ja tukiperhetoiminnassa todellisuudessa on kyse. Lisäksi kehittämistarpeita ilmeni organisaatiossa vastuukouluttajien riittävään työaikaan, vastuutyöntekijän rooliin sekä informaation kulkuun liittyen. Koulutusta koskevina kehittämisideoina tuotiin esille sisällön suhteen koulutuksen keston lyhentäminen, koulutuspäivien sisällön muokkaaminen eri järjestykseen painottaen alkuun kokemusasiantuntijoiden puheenvuoroja sekä vertaistuen järjestäminen vapaaehtoisille tukihenkilöille ja tukiperheille toiminnan käynnistymisen jälkeen.