Valvontarangaistus osana suomalaista rikosoikeudellista seuraamusjärjestelmää

Abstract

Valtion tuottavuusohjelman ja vankeinhoidon kokonaisuudistuksen myötä vankiloiden määrää pyritään vähentämään ja luomaan tilalle vaihtoehtoisia rangaistusmenetelmiä. Tavoitteena on lisätä vangin valmiuksia rikoksettomaan elämäntapaan ja sijoittumista yhteiskuntaan sekä estää rikosten tekeminen rangaistusaikana. Valvontarangaistus perustuu pitkälti sähköiseen valvontaan ja rikoksesta tuomitun omaan haluun pysyä yhteiskunnan täysimääräisenä jäsenenä. Valvontarangaistus voidaan tuomita enintään kuuden kuukauden ehdottoman vankeusrangaistuksen sijasta.

Opinnäytetyön tarkoituksena on tarkastella rikosseuraamusjärjestelmän muuttumista ja selvittää, mitä lisäarvoa vapaudessa suoritettava valvontarangaistus tuo suomalaiseen rikosoikeudelliseen seuraamusjärjestelmään. Tutkimuksessa on lisäksi perehdytty siihen, mikä valvontarangaistus on ja miten se täytäntöönpannaan.

Tutkimusmenetelmänä on käytetty pääosin lainoppia ja lisäksi myös laadullista tutkimusmenetelmää. Käytännön näkökulmaa aiheeseen on saatu haastattelemalla Rikosseuraamuslaitoksen rikosseuraamustyöntekijöitä sekä valvontarangaistuksen käytännön valvontaa suorittavaa tukipartiota.

Tutkimuksen edetessä huomattiin, ettei valvontarangaistus sovi kaikille. Tuomitun tulee noudattaa hänelle laadittua viikko-ohjelmaa minuutilleen ja lisäksi rangaistukseen sisältyy myös ehdoton vaatimus päihteettömyydestä. Tuomitun toimia valvotaan ympärivuorokautisesti ja valvontaa suoritetaan pistokokein. Tuomitut kokevat valvontarangaistuksen äärimmäisen tiukaksi rangaistukseksi ja osalla myös rangaistuksen suorittaminen keskeytyy ja jäljellä oleva tuomio muunnetaan ehdottomaksi vankeudeksi. Valvontarangaistukseen tuomituilta saatu palaute on kuitenkin ollut lähes poikkeuksetta positiivista. Tuomitut arvostavat saamaansa mahdollisuutta.

Valvontarangaistukseen tuomittu suorittaa rangaistuksen kotonaan, käy työssä normaalisti ja halutessaan harrastaa vapaaehtoista urheilua viikko-ohjelmaan merkittynä ajankohtana. Tuomittu saa tavata lapsiaan ja läheisiään koko rangaistuksen suorittamisen ajan. Tällainen toteutustapa tukee tuomitun valmiuksia pysyä kiinni yhteiskunnassa. Lisäksi tämä toteutustapa on edullisempi vaihtoehto valtiolle kuin tuomitun sijoittaminen vankilaan.

Due to the Finnish government's productivity program and the reform of legislation in prison administration, the amount of prisons has to decrease and prisons have to be replaced with alternative methods of punishment. The goal was to increase crime prevention with prisoners and their ability to live in solidary manner in the society. The punishment is based on electronic surveillance and on the will of the convicted person to stay as a part of the society. Electronic monitoring sentence can be passed instead of six months of unconditional imprisonment.

The aim of this thesis was to examine the changing of the criminal penal system and to clarify what the additional value of electronic monitoring is to the Finnish criminal justice system. Furthermore, another aim was to examine the process of electronic monitoring and to discover enforcement of the punishment.

The thesis was primarily juridical and the main source was consolidated legislation. The practical view of this thesis was adopted by conducting an interview with prison administration. The interviewees were employees who supervise the electronic monitoring. Two of them work in the field patrol.

As the examination proceeded it became clear that electronic monitoring does not suit for everyone. The convicted must follow an exact weekly schedule and they have to be absolutely sober the whole time. Actions of the convicted are monitored both round-the-clock and by random checks. The convicted find electronic monitoring to be an extremely strict punishment. A portion of the punishments are intermitted and the rest of their sentence is converted to unconditional imprisonment. Feedback concerning electronic monitoring from the convicted has been mostly positive. The convicted appreciate the chance of having the sentence by using the electronic monitoring instead of unconditional imprisonment.

The person convicted to electronic monitoring performs the punishment at home, goes to work normally and exercises voluntarily during times according to their weekly schedule. The convicted may meet their children and relatives during the punishment. An execution like this promotes convicted ability to remain a full member of the society. It is also a more beneficial option for the Finnish society than putting the convicted to prison.