Itseohjautuvuus etätyössä
Peltola, Netta (2022)
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202202082247
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202202082247
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli toteuttaa tilastollisesti kuvaava analyysi, jonka avulla kartoitetaan etätyöntekijöiden mielipiteitä ja kokemuksia itseohjautuvuuteen liittyen. Opinnäytetyössä pyritään vastaaman siihen, mitkä tekijät heikentävät ja mitkä tekijät tukevat itseohjautuvuuden prosessin onnistumista etätyössä. Näiden tekijöiden pohjalta opinnäytetyössä esitetään ratkaisuja itseohjautuvuuden prosessin tehostamiseksi etätyössä.
Aineistonhankintamenetelmänä opinnäytetyössä hyödynnettiin sähköistä kyselylomaketta, joka piti sisällään sekä suljettuja että avoimia kysymyksiä. Tutkimuksen kyselylomakkeeseen etsittiin etätyökokemusta omaavia vastaajia sosiaalista mediaa hyödyntämällä. Kyselyyn vastasi 289 henkilöä.
Opinnäytetyön teoreettinen viitekehys rakentui itseohjautuvuuteen ja etätyöhön liittyvistä teemoista. Erityisesti viitekehyksessä tarkasteltiin Zimmermanin itseohjautuvuuden mallia, itseohjautuvuuden johtamista sekä etäjohtamista. Merkittäviä johtamiseen kytkeytyviä aiheita olivat esimerkiksi motivaatio, työtyytyväisyys ja suoriutumisvalmiuksien tukeminen.
Suuri osa tutkimuksen kyselylomakkeen tutkimuskysymyksistä muodostettiin Zimmermanin itseohjautuvuusteorian pohjalta. Tutkimuskysymysten avulla selvitettiin myös yksilön itseohjautuvuutta tukevien tekijöiden esiintyvyyttä. Itseohjautuvuutta tukeviksi tekijöiksi on tässä opinnäytetyössä katsottu luottamus, yhteisöllisyyden kokemus, avoin viestintä ja työntekijöiden suoriutumisvalmiuksien tukeminen.
Opinnäytetyön tutkimuksen tuloksien perusteella Zimmermanin mallin mukainen itseohjautuvuuden prosessi onnistuu vastaajilla varsin hyvin. Tutkimuksen pohjalta onnistuttiin kuitenkin tunnistamaan osa-alueita, jotka heikensivät vastaajien itseohjautuvuutta etätyössä. Näitä tekijöitä olivat muun muassa tiedottomuus oman työn tulostavoitteista, riittämätön palaute, heikko yhteisöllisyyden kokemus ja keskittymisen ongelmat. Opinnäytetyössä kirjoittaja esittää keinoja, joita sekä työntekijät että työnantajat voivat hyödyntää tunnistettujen ongelmakohtien ratkaisussa.
Aineistonhankintamenetelmänä opinnäytetyössä hyödynnettiin sähköistä kyselylomaketta, joka piti sisällään sekä suljettuja että avoimia kysymyksiä. Tutkimuksen kyselylomakkeeseen etsittiin etätyökokemusta omaavia vastaajia sosiaalista mediaa hyödyntämällä. Kyselyyn vastasi 289 henkilöä.
Opinnäytetyön teoreettinen viitekehys rakentui itseohjautuvuuteen ja etätyöhön liittyvistä teemoista. Erityisesti viitekehyksessä tarkasteltiin Zimmermanin itseohjautuvuuden mallia, itseohjautuvuuden johtamista sekä etäjohtamista. Merkittäviä johtamiseen kytkeytyviä aiheita olivat esimerkiksi motivaatio, työtyytyväisyys ja suoriutumisvalmiuksien tukeminen.
Suuri osa tutkimuksen kyselylomakkeen tutkimuskysymyksistä muodostettiin Zimmermanin itseohjautuvuusteorian pohjalta. Tutkimuskysymysten avulla selvitettiin myös yksilön itseohjautuvuutta tukevien tekijöiden esiintyvyyttä. Itseohjautuvuutta tukeviksi tekijöiksi on tässä opinnäytetyössä katsottu luottamus, yhteisöllisyyden kokemus, avoin viestintä ja työntekijöiden suoriutumisvalmiuksien tukeminen.
Opinnäytetyön tutkimuksen tuloksien perusteella Zimmermanin mallin mukainen itseohjautuvuuden prosessi onnistuu vastaajilla varsin hyvin. Tutkimuksen pohjalta onnistuttiin kuitenkin tunnistamaan osa-alueita, jotka heikensivät vastaajien itseohjautuvuutta etätyössä. Näitä tekijöitä olivat muun muassa tiedottomuus oman työn tulostavoitteista, riittämätön palaute, heikko yhteisöllisyyden kokemus ja keskittymisen ongelmat. Opinnäytetyössä kirjoittaja esittää keinoja, joita sekä työntekijät että työnantajat voivat hyödyntää tunnistettujen ongelmakohtien ratkaisussa.