"Aina talossa" : varhaiskasvattajien kokemuksia päiväkotikohtainen varhaiskasvatuksen erityisopettaja -mallista
Seppälä, Saara-Maija (2022)
Seppälä, Saara-Maija
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202202072184
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202202072184
Tiivistelmä
Tässä opinnäytetyössä tutkin kasvattajien kokemuksia päiväkotikohtainen varhaiskasvatuksen erityisopettaja -mallista, jota pilotoidaan kolmessa eri päiväkodissa eräässä eteläsuomalaisessa kaupungissa. Näiden päiväkotien integroidut erityisryhmät on purettu ja päiväkotikohtainen varhaiskasvatuksen erityisopettaja työskentelee päiväkodin kaikkien ryhmien tukena. Lisäksi tukea saadaan edelleen alueen konsultoivalta varhaiskasvatuksen erityisopettajalta, kuten ennenkin.
Olen työskennellyt useita vuosia varhaiskasvatuksen opettajana ja kiinnostukseni tutkia tätä aihetta syntyi oman työni kautta. Tuen tarve varhaiskasvatuksessa on lisääntynyt ja muun muassa maahanmuuttajataustaisten lasten osuus varhaiskasvatuksessa on kasvanut. Varhaiskasvatuslaissa sekä valtakunnallisissa varhaiskasvatuksen perusteissa korostetaan inklusiivista varhaiskasvatusta, lapsen osallisuutta sekä riittävää tukea. Halusin selvittää, miten kasvattajat kokevat tämän uuden mallin vastaavan muun muassa näihin asioihin.
Tutkimukseni on laadullinen ja aineiston keräsin kirjoitelmina varhaiskasvattajilta, jotka työskentelevät näissä päiväkodeissa, joissa mallia pilotoidaan. Analysoin aineiston käyttäen kategoria-analyysia.
Tutkimukseni tuloksista ilmenee, että kokemukset uudesta mallista ovat pääasiassa positiivisia. Erityisesti varhaiskasvatuksen erityisopettajan parempi läsnäolo ja saavutettavuus verrattuna aiempaan tilanteeseen koettiin positiivisena asiana. Kasvattajat kokivat, että tukea tarvitsevat lapset saavat sitä nopeammin ja oikea-aikaisemmin. Tärkeimpänä tuen muotona koettiin henkinen tuki ja yhteinen keskustelu. Myös konkreettiset vinkit ja neuvot sekä erityisopettajan osallistuminen palavereihin ja erilaisten lomakkeiden laatimiseen koettiin tärkeänä.
Kasvattajat toivoivat selkeämpää työnjakoa eri toimijoiden välillä. Myös aikataulutukseen toivottiin selkeyttä sekä enemmän mahdollisuuksia keskustella päiväkotikohtaisen varhaiskasvatuksen erityisopettajan kanssa esimerkiksi palavereissa.
Olen työskennellyt useita vuosia varhaiskasvatuksen opettajana ja kiinnostukseni tutkia tätä aihetta syntyi oman työni kautta. Tuen tarve varhaiskasvatuksessa on lisääntynyt ja muun muassa maahanmuuttajataustaisten lasten osuus varhaiskasvatuksessa on kasvanut. Varhaiskasvatuslaissa sekä valtakunnallisissa varhaiskasvatuksen perusteissa korostetaan inklusiivista varhaiskasvatusta, lapsen osallisuutta sekä riittävää tukea. Halusin selvittää, miten kasvattajat kokevat tämän uuden mallin vastaavan muun muassa näihin asioihin.
Tutkimukseni on laadullinen ja aineiston keräsin kirjoitelmina varhaiskasvattajilta, jotka työskentelevät näissä päiväkodeissa, joissa mallia pilotoidaan. Analysoin aineiston käyttäen kategoria-analyysia.
Tutkimukseni tuloksista ilmenee, että kokemukset uudesta mallista ovat pääasiassa positiivisia. Erityisesti varhaiskasvatuksen erityisopettajan parempi läsnäolo ja saavutettavuus verrattuna aiempaan tilanteeseen koettiin positiivisena asiana. Kasvattajat kokivat, että tukea tarvitsevat lapset saavat sitä nopeammin ja oikea-aikaisemmin. Tärkeimpänä tuen muotona koettiin henkinen tuki ja yhteinen keskustelu. Myös konkreettiset vinkit ja neuvot sekä erityisopettajan osallistuminen palavereihin ja erilaisten lomakkeiden laatimiseen koettiin tärkeänä.
Kasvattajat toivoivat selkeämpää työnjakoa eri toimijoiden välillä. Myös aikataulutukseen toivottiin selkeyttä sekä enemmän mahdollisuuksia keskustella päiväkotikohtaisen varhaiskasvatuksen erityisopettajan kanssa esimerkiksi palavereissa.