5.-9.-luokkalaisten poikien ajatuksia HPV-rokotteesta
Montonen, Pauliina; Piironen, Marika (2022)
Montonen, Pauliina
Piironen, Marika
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202201311856
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202201311856
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tavoitteena on selvittää 5.–9.-luokkalaisten poikien aja-tuksia HPV-rokotteesta. Opinnäytetyössä selvitetään, mitä 5.–9.-luokkalaiset pojat tietävät HPV-rokotteesta, mistä 5.–9.-luokkalaiset pojat saavat tietoa HPV-rokotteesta sekä mitkä tekijät johtivat HPV-rokotteesta kieltäytymiseen. Opinnäytetyö on toteutettu määrällisenä kuvailevana tutkimuksena. Toimeksiantajana opinnäytetyölle toimii Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymän oppilas- ja opiskelijahuollon palvelut.
Tutkimuksen otoskoko on 174 oppilasta (N=174). Vastaajamäärä kyselyssä oli alhainen, 13 oppilasta, ja vastausprosentti oli 7 %. Vähäisistä vastauksista ei voida tehdä johtopäätöksiä, eikä niitä voi yleistää. Tutkimustulokset eivät alhaisen vastaajamäärän takia ole luotettavia tai suuntaa antavia.
HPV-rokotetta on tarjottu vuodesta 2013 lähtien vain tytöille osana kansallista rokotusohjelmaa, kunnes poikien HPV-rokotukset aloitettiin syksyllä 2020. HPV-rokotetta annetaan nyt kaikille 5.–6.-luokkalaisille oppilaille kansallisen rokotusohjelman mukaisesti. HPV-rokote on siis verrattain uusi rokote poikien kansallisessa rokotusohjelmassa. Maailmanlaajuinen koronapandemia on lisännyt rokotekriittisyyttä eri medioissa. Osa ihmisistä suhtautuu, etenkin uusia rokotteita, kohtaan epäilevästi, ja joitakin niiden ottaminen arveluttaa.
Samankaltaisia tutkimuksia ja opinnäytetöitä HPV-rokotteesta ja siihen liittyvistä asenteista tyttöjen osalta on tehty aikaisemmin paljonkin. Myöskin lasten vanhempien suhtautumista HPV-rokotteeseen, ja rokotteisiin yleisesti, on puolestaan tutkittu jonkin verran. Kuitenkaan poikia tai heidän ajatuksiaan koskevaa tutkittua tietoa HPV-rokotteen osalta ei kirjallisuuskatsauksessa löydetty.
Opinnäytetyön tulokset myötäilivät aikaisempien tutkimuksien tuloksia. Tuloksista selvisi, että papilloomavirusten tartuntatavat ja niiden aiheuttamat terveyshaitat eivät olleet kyselyyn vastanneille pojille täysin selviä. Samankaltaisia tuloksia on saatu aikaisemmissakin tutkimuksissa. Tuloksista voidaan myös todeta, että tiedonlähteistä suurimpana pojat kokivat terveydenhoitajalta saamansa tiedot. Aikaisemmissakin tutkimuksissa terveydenhuollon palveluntarjoajat ovat nimetty yhdeksi tiedonlähteeksi. Eräässä tutkimuksessa vanhemmat nimesivät lähipiirin ja tuttavat, sekä heidän kokemuksensa rokotteista, yhdeksi vaikuttavaksi asiaksi rokotuspäätöksen takana. 5.–9.-luokkalaiset pojat vastasivat myös kyselyssä saaneensa tietoa HPV-rokotteesta kavereilta.
Tutkimuksen otoskoko on 174 oppilasta (N=174). Vastaajamäärä kyselyssä oli alhainen, 13 oppilasta, ja vastausprosentti oli 7 %. Vähäisistä vastauksista ei voida tehdä johtopäätöksiä, eikä niitä voi yleistää. Tutkimustulokset eivät alhaisen vastaajamäärän takia ole luotettavia tai suuntaa antavia.
HPV-rokotetta on tarjottu vuodesta 2013 lähtien vain tytöille osana kansallista rokotusohjelmaa, kunnes poikien HPV-rokotukset aloitettiin syksyllä 2020. HPV-rokotetta annetaan nyt kaikille 5.–6.-luokkalaisille oppilaille kansallisen rokotusohjelman mukaisesti. HPV-rokote on siis verrattain uusi rokote poikien kansallisessa rokotusohjelmassa. Maailmanlaajuinen koronapandemia on lisännyt rokotekriittisyyttä eri medioissa. Osa ihmisistä suhtautuu, etenkin uusia rokotteita, kohtaan epäilevästi, ja joitakin niiden ottaminen arveluttaa.
Samankaltaisia tutkimuksia ja opinnäytetöitä HPV-rokotteesta ja siihen liittyvistä asenteista tyttöjen osalta on tehty aikaisemmin paljonkin. Myöskin lasten vanhempien suhtautumista HPV-rokotteeseen, ja rokotteisiin yleisesti, on puolestaan tutkittu jonkin verran. Kuitenkaan poikia tai heidän ajatuksiaan koskevaa tutkittua tietoa HPV-rokotteen osalta ei kirjallisuuskatsauksessa löydetty.
Opinnäytetyön tulokset myötäilivät aikaisempien tutkimuksien tuloksia. Tuloksista selvisi, että papilloomavirusten tartuntatavat ja niiden aiheuttamat terveyshaitat eivät olleet kyselyyn vastanneille pojille täysin selviä. Samankaltaisia tuloksia on saatu aikaisemmissakin tutkimuksissa. Tuloksista voidaan myös todeta, että tiedonlähteistä suurimpana pojat kokivat terveydenhoitajalta saamansa tiedot. Aikaisemmissakin tutkimuksissa terveydenhuollon palveluntarjoajat ovat nimetty yhdeksi tiedonlähteeksi. Eräässä tutkimuksessa vanhemmat nimesivät lähipiirin ja tuttavat, sekä heidän kokemuksensa rokotteista, yhdeksi vaikuttavaksi asiaksi rokotuspäätöksen takana. 5.–9.-luokkalaiset pojat vastasivat myös kyselyssä saaneensa tietoa HPV-rokotteesta kavereilta.