MUUNTOJOUSTAVIEN VÄLISEINÄELEMENTTIEN KÄYTTÄMINEN TOIMITILARAKENTAMISESSA
Kurki, Jere (2022)
Kurki, Jere
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202201301826
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202201301826
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, kuinka toimeksiantajan väliseinäelementit
pärjäävät vertailussa yleisesti rakentamisessa totuttuihin rakenneratkaisuihin.
Opinnäytetyössä keskityttiin vertailemaan rakentamisaikataulua ja rakenneratkaisuiden
ympäristövaikutuksia.
Tutkimus on muodoltaan kvantitatiivinen, tilastoihin perustava, ja se toteutettiin
käyttämällä avoimissa lähteissä olevia tilastoja ja tuotearvoja. Tilastot perustuvat
rakennusaikataulukirjaan ja rakentamisen päästötietokantaan. Toimeksiantajan
tuotteen asennusnopeus saatiin hahmoteltua avoimella haastattelulla,
joka suoritettiin tutkimuksen case-kohteessa.
Tutkimuksen case-esimerkkikohde oli ensimmäinen, joka rakennettiin 4.3 metriä
korkealla rakenteella, ja asennusryhmä oli ensimmäistä kertaa asentamassa
elementtejä. Siksi elementtien asennusmenekkejä- ja saavutuksia voidaan
pitää toistaiseksi suuntaa antavina.
Tutkimuksen aikana esiintyi havaintoja, joista on ehdotettu parannusideoita
väliseinäelementteihin ja niiden asennusaikaiseen korkojen hallintaan. Tuotteen
kehittäminen on kuitenkin jatkuva prosessi, ja siksi sitä käsiteltiin tutkimuksen
aikana vain pintaraapaisuna.
Kiertotaloudellisessa tarkastelussa nousi esiin havaintoja, jotka tukevat toimeksiantajan
tuotteen positiivisia ympäristövaikutuksia. Väliseinäelementtien
muuntojoustavuudesta johtuvien etujen osoittaminen oli odotettua hankalampaa.
Tämä johtui julkisesti saatavien tilastojen puutteista, sillä ei voitu tarkastella
toimitilojen vuokrauksien ja käyttötarkoituksien muutoksia.
pärjäävät vertailussa yleisesti rakentamisessa totuttuihin rakenneratkaisuihin.
Opinnäytetyössä keskityttiin vertailemaan rakentamisaikataulua ja rakenneratkaisuiden
ympäristövaikutuksia.
Tutkimus on muodoltaan kvantitatiivinen, tilastoihin perustava, ja se toteutettiin
käyttämällä avoimissa lähteissä olevia tilastoja ja tuotearvoja. Tilastot perustuvat
rakennusaikataulukirjaan ja rakentamisen päästötietokantaan. Toimeksiantajan
tuotteen asennusnopeus saatiin hahmoteltua avoimella haastattelulla,
joka suoritettiin tutkimuksen case-kohteessa.
Tutkimuksen case-esimerkkikohde oli ensimmäinen, joka rakennettiin 4.3 metriä
korkealla rakenteella, ja asennusryhmä oli ensimmäistä kertaa asentamassa
elementtejä. Siksi elementtien asennusmenekkejä- ja saavutuksia voidaan
pitää toistaiseksi suuntaa antavina.
Tutkimuksen aikana esiintyi havaintoja, joista on ehdotettu parannusideoita
väliseinäelementteihin ja niiden asennusaikaiseen korkojen hallintaan. Tuotteen
kehittäminen on kuitenkin jatkuva prosessi, ja siksi sitä käsiteltiin tutkimuksen
aikana vain pintaraapaisuna.
Kiertotaloudellisessa tarkastelussa nousi esiin havaintoja, jotka tukevat toimeksiantajan
tuotteen positiivisia ympäristövaikutuksia. Väliseinäelementtien
muuntojoustavuudesta johtuvien etujen osoittaminen oli odotettua hankalampaa.
Tämä johtui julkisesti saatavien tilastojen puutteista, sillä ei voitu tarkastella
toimitilojen vuokrauksien ja käyttötarkoituksien muutoksia.