Sopimushuoltoverkoston ohjaus- ja kehittämismalli
Nurminen-Elijoki, Hanna (2022)
Nurminen-Elijoki, Hanna
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202201271758
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202201271758
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli luoda sopimushuoltoverkoston ohjaus- ja kehittämismalli toimeksiantajalle, joka toimii maanrakennuskoneiden maahantuojana Suomessa. Sopimushuoltoverkosto tuottaa jälkimarkkinointia asiakkaille, jotka eivät ole alueellisesti tai asiakassuhteeseen perustuen toimeksiantajan saavutettavissa.
Työssä luotiin verkostomaisen liiketoiminnan aiheista teoriaperusta ja havainnoitiin toimeksiantajan ja sopimushuoltoverkoston välistä yhteistyötä. Tavoitteena oli luoda teorian avulla ymmärrys verkostomaisesta toimintaympäristöstä ja tehdä oivalluksia sopimushuoltoverkoston ohjaus- ja kehittämismallin perustaksi havainnoidusta materiaalista. Työn lähestymistapa oli konstruktiivinen tutkimus ja tutkimusmenetelmänä hyödynnettiin havainnointia. Työ rajattiin koskemaan verkoston operatiivista eli toimintavaihetta ja nykyisten kumppanien toimintaa nykyisillä markkinoilla.
Työn tuloksena luodussa sopimushuoltoverkoston ohjaus- ja kehittämismallissa toimeksiantajan ja verkoston yhteistyö jaettiin kolmeen eri teemaan, kaupallinen tehokkuus, toiminnallinen tehokkuus ja hallinnollinen tehokkuus. Näiden kolmen teeman alle sijoitettiin lopulta osa-alueittain 51 jo olemassa olevaa tai tässä työssä kehitettyä prosessia tai muuta kokonaisuutena käsiteltävää sisältöä. Lisäksi mallin yhteyteen luotiin mittaristo yhteisen toiminnan ohjauksen ja kehittämisen perustaksi. Mittaristo koostui kahdesta osiosta, kaupallinen tehokkuus ja sitoutuminen yhteiseen toimintaan.
Merkittävä johtopäätös oli se, että toimeksiantajan verkostotyyppi on strateginen liiketoimintaverkosto ja toimeksiantaja toimii verkoston ydinyrityksenä. Verkostotyyppiin ja asemaansa perustuen toimeksiantajan tulee tunnistaa roolinsa verkoston ohjaajana ja kehittäjänä. Toinen merkittävä johtopäätös oli se, että sopimushuoltoverkosto tuottaa toimeksiantajan ydintoimintaa eli jälkimarkkinoinnin tarjoomaa alueellisesti. Näin ollen toimeksiantajan tulee määritellä toiminnan taso ja pyrkiä standardisoimaan se sopimushuoltoverkostossaan. Kolmas merkittävä johtopäätös oli kaupallisen tehokkuuden tärkeys sopimushuoltoverkoston ohjauksessa ja kehittämisessä. Sopimushuoltoverkoston ohjaus- ja kehittämismallin luomisprosessissa huomattiin, että nykyisen yhteisen toiminnan painopiste oli lähes yksinomaan tekniseen toimintaan liittyvissä aiheissa ja osaamisessa. Mallia tehdessä oivallettiin, että painopistettä tulisi siirtää kaupalliseen tehokkuuteen siten, että toiminnallinen tehokkuus, johon tekniset aiheet ja osaaminen liittyvät, on kaupallisen tehokkuuden mahdollistava tukitoimi.
Työssä luotiin verkostomaisen liiketoiminnan aiheista teoriaperusta ja havainnoitiin toimeksiantajan ja sopimushuoltoverkoston välistä yhteistyötä. Tavoitteena oli luoda teorian avulla ymmärrys verkostomaisesta toimintaympäristöstä ja tehdä oivalluksia sopimushuoltoverkoston ohjaus- ja kehittämismallin perustaksi havainnoidusta materiaalista. Työn lähestymistapa oli konstruktiivinen tutkimus ja tutkimusmenetelmänä hyödynnettiin havainnointia. Työ rajattiin koskemaan verkoston operatiivista eli toimintavaihetta ja nykyisten kumppanien toimintaa nykyisillä markkinoilla.
Työn tuloksena luodussa sopimushuoltoverkoston ohjaus- ja kehittämismallissa toimeksiantajan ja verkoston yhteistyö jaettiin kolmeen eri teemaan, kaupallinen tehokkuus, toiminnallinen tehokkuus ja hallinnollinen tehokkuus. Näiden kolmen teeman alle sijoitettiin lopulta osa-alueittain 51 jo olemassa olevaa tai tässä työssä kehitettyä prosessia tai muuta kokonaisuutena käsiteltävää sisältöä. Lisäksi mallin yhteyteen luotiin mittaristo yhteisen toiminnan ohjauksen ja kehittämisen perustaksi. Mittaristo koostui kahdesta osiosta, kaupallinen tehokkuus ja sitoutuminen yhteiseen toimintaan.
Merkittävä johtopäätös oli se, että toimeksiantajan verkostotyyppi on strateginen liiketoimintaverkosto ja toimeksiantaja toimii verkoston ydinyrityksenä. Verkostotyyppiin ja asemaansa perustuen toimeksiantajan tulee tunnistaa roolinsa verkoston ohjaajana ja kehittäjänä. Toinen merkittävä johtopäätös oli se, että sopimushuoltoverkosto tuottaa toimeksiantajan ydintoimintaa eli jälkimarkkinoinnin tarjoomaa alueellisesti. Näin ollen toimeksiantajan tulee määritellä toiminnan taso ja pyrkiä standardisoimaan se sopimushuoltoverkostossaan. Kolmas merkittävä johtopäätös oli kaupallisen tehokkuuden tärkeys sopimushuoltoverkoston ohjauksessa ja kehittämisessä. Sopimushuoltoverkoston ohjaus- ja kehittämismallin luomisprosessissa huomattiin, että nykyisen yhteisen toiminnan painopiste oli lähes yksinomaan tekniseen toimintaan liittyvissä aiheissa ja osaamisessa. Mallia tehdessä oivallettiin, että painopistettä tulisi siirtää kaupalliseen tehokkuuteen siten, että toiminnallinen tehokkuus, johon tekniset aiheet ja osaaminen liittyvät, on kaupallisen tehokkuuden mahdollistava tukitoimi.