Etäjohtaminen läpi organisaation finanssialan yhtiössä
Ala-Välkkilä, Heidi (2022)
Ala-Välkkilä, Heidi
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202201221583
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202201221583
Tiivistelmä
Työn tavoitteena oli selvittää, miten johtamisessa onnistuttiin, kun koko organisaatio siirtyi etätyöhön. Etäjohtamisesta pyrittiin selvittämään sen haasteet ja hyödyt sekä siinä korostuvat teemat lähijohtamiseen verrattuna.
Tutkimusstrategiaksi valittiin tapaustutkimus ja tiedonhankintamenetelmänä käytettiin teemahaastatteluja. Haastateltavia oli 17 henkilöä organisaation eri liiketoiminnoista, jotka valittiin kohdennetusti liiketoiminnoittain. Haastattelut toteutettiin vertikaalisesti, sillä tutkimuksen näkökulmana oli etäjohtaminen läpi organisaatiorakenteiden. Ne aloitettiin liiketoimintojohtajasta edeten esihenkilöihin ja päättyen kolmeen suorittavan tason työntekijään. Haastattelut toteutettiin Teams-ohjelmalla, ja yksittäisen haastattelun kesto oli tyypillisesti noin tunnin. Haastattelut purettiin teemoittain kortistoa hyödyntäen ja tulosten analysointimenetelminä käytettiin pääosin teemoittelua ja tyypittelyä.
Saadut tutkimustulokset osoittavat, että kohdeorganisaatiossa etäjohtamisessa onnistuttiin verrattain hyvin ja etätyöstä pidetään. Etäjohtaminen koetaan haasteellisemmaksi kuin lähijohtaminen, sillä siinä korostuvat enemmän viestintä, mittariseuranta sekä niiden tulkitseminen. Lisäksi tuen antaminen, motivointi ja palautekulttuuri poikkeavat lähijohtamiseen verrattuna. Viestintä on haasteista merkittävin. Muita ovat vuorovaikutus ja teknologiset välineet sekä tiimihengen ja yhteisöllisyyden ylläpitäminen. Etäjohtamisen eduiksi nähtiin sen ketteryys ja hallittavuus sekä tehokkuus ja rauhallinen työympäristö.
Tutkimustulosten pohjalta esitettiin toimenpide-ehdotuksia kohdeorganisaatiolle tulevaisuuden etäjohtamista tukemaan, kuten esimerkiksi osaamisen vahvistaminen koulutuksilla ja vertaisoppimisella sekä esihenkilöiden tavoitettavuuden lisääminen paremmalla aikatauluttamisella.
Tutkimusstrategiaksi valittiin tapaustutkimus ja tiedonhankintamenetelmänä käytettiin teemahaastatteluja. Haastateltavia oli 17 henkilöä organisaation eri liiketoiminnoista, jotka valittiin kohdennetusti liiketoiminnoittain. Haastattelut toteutettiin vertikaalisesti, sillä tutkimuksen näkökulmana oli etäjohtaminen läpi organisaatiorakenteiden. Ne aloitettiin liiketoimintojohtajasta edeten esihenkilöihin ja päättyen kolmeen suorittavan tason työntekijään. Haastattelut toteutettiin Teams-ohjelmalla, ja yksittäisen haastattelun kesto oli tyypillisesti noin tunnin. Haastattelut purettiin teemoittain kortistoa hyödyntäen ja tulosten analysointimenetelminä käytettiin pääosin teemoittelua ja tyypittelyä.
Saadut tutkimustulokset osoittavat, että kohdeorganisaatiossa etäjohtamisessa onnistuttiin verrattain hyvin ja etätyöstä pidetään. Etäjohtaminen koetaan haasteellisemmaksi kuin lähijohtaminen, sillä siinä korostuvat enemmän viestintä, mittariseuranta sekä niiden tulkitseminen. Lisäksi tuen antaminen, motivointi ja palautekulttuuri poikkeavat lähijohtamiseen verrattuna. Viestintä on haasteista merkittävin. Muita ovat vuorovaikutus ja teknologiset välineet sekä tiimihengen ja yhteisöllisyyden ylläpitäminen. Etäjohtamisen eduiksi nähtiin sen ketteryys ja hallittavuus sekä tehokkuus ja rauhallinen työympäristö.
Tutkimustulosten pohjalta esitettiin toimenpide-ehdotuksia kohdeorganisaatiolle tulevaisuuden etäjohtamista tukemaan, kuten esimerkiksi osaamisen vahvistaminen koulutuksilla ja vertaisoppimisella sekä esihenkilöiden tavoitettavuuden lisääminen paremmalla aikatauluttamisella.