Hiilikädenjäljen laskentamenetelmän määrittäminen
Ruoho, Elina (2022)
Ruoho, Elina
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202201181410
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202201181410
Tiivistelmä
Yrityksille niiden oman toiminnan synnyttämien negatiivisten ilmastovaikutusten mittaaminen hiilijalanjälkilaskennan avulla on nykyään yritysvastuutyössä valtavirtaa. Hiilikädenjälki on kehittynyt vastapainoksi negatiivisiin ilmastovaikutuksiin keskittyvän hiilijalanjäljen rinnalle. Hiilikädenjälki kuvaa niitä positiivisia ilmastovaikutuksia, joita yritys tuottaa asiakkailleen tai yhteiskunnalle tuotteidensa ja palveluidensa kautta.
Työ tehtiin Granlundille. Työn tavoitteena oli tuottaa kuvaus hiilikädenjäljen käsitteen ja siihen liittyvien laskentamenetelmien nykytilasta sekä antaa suosituksia työn tilaajalle Granlundille yhtiön oman hiilikädenjäljen laskennan toteuttamiseksi. Työ koostuu kirjallisuuskatsauksesta, laskentamenetelmän esittämisestä Granlundin tarpeisiin sekä valitun menetelmän kvalitatiivisesta sovittamisesta Granlundin kahden palvelukokonaisuuden, rakentamisen CO2e-päästöohjauksen ja Keskon tarpeisiin luodun energiankierrätysjärjestelmäkonseptin, hiilikädenjälkien laskentaan. Työn lopussa esitetään suositukset hiilikädenjäljen laskentatyön käynnistämiseksi yhtiössä.
Työssä havaittiin, että VTT:n ja LUTin elinkaaripohjainen hiilikädenjäljen laskentamenetelmä antaa laskentatyölle selkeät raamit. Samalla todettiin, että sovellettaessa menetelmää konsultoinnin kaltaisiin palveluihin, menetelmä jättää laskijalle tulkinnanvaraa esimerkiksi laskennassa käytettävien oletusten ja rajausten suhteen. Tämä havainto korostaa läpinäkyvyyden merkitystä hiilikädenjälkeä koskevassa tulosviestinnässä.
Koko yhtiön palvelutarjoaman synnyttämän hiilikädenjäljen laskennan voidaan olettaa olevan sekä aikaa sekä resursseja vaativa tehtäväkokonaisuus. Järkevin lähtökohta on luoda tehtävää varten yhtiön sisäinen asiantuntijapaneeli, aloittaa laskentatyö selkeistä, valittuun laskentamenetelmään luontevimmin osuvista kokonaisuuksista ja siirtyä kokemuksen karttuessa askel askeleelta haastavampiin laskentatapauksiin.
Avainsanat: hiilikädenjälki, kädenjälki, elinkaariarviointi
Työ tehtiin Granlundille. Työn tavoitteena oli tuottaa kuvaus hiilikädenjäljen käsitteen ja siihen liittyvien laskentamenetelmien nykytilasta sekä antaa suosituksia työn tilaajalle Granlundille yhtiön oman hiilikädenjäljen laskennan toteuttamiseksi. Työ koostuu kirjallisuuskatsauksesta, laskentamenetelmän esittämisestä Granlundin tarpeisiin sekä valitun menetelmän kvalitatiivisesta sovittamisesta Granlundin kahden palvelukokonaisuuden, rakentamisen CO2e-päästöohjauksen ja Keskon tarpeisiin luodun energiankierrätysjärjestelmäkonseptin, hiilikädenjälkien laskentaan. Työn lopussa esitetään suositukset hiilikädenjäljen laskentatyön käynnistämiseksi yhtiössä.
Työssä havaittiin, että VTT:n ja LUTin elinkaaripohjainen hiilikädenjäljen laskentamenetelmä antaa laskentatyölle selkeät raamit. Samalla todettiin, että sovellettaessa menetelmää konsultoinnin kaltaisiin palveluihin, menetelmä jättää laskijalle tulkinnanvaraa esimerkiksi laskennassa käytettävien oletusten ja rajausten suhteen. Tämä havainto korostaa läpinäkyvyyden merkitystä hiilikädenjälkeä koskevassa tulosviestinnässä.
Koko yhtiön palvelutarjoaman synnyttämän hiilikädenjäljen laskennan voidaan olettaa olevan sekä aikaa sekä resursseja vaativa tehtäväkokonaisuus. Järkevin lähtökohta on luoda tehtävää varten yhtiön sisäinen asiantuntijapaneeli, aloittaa laskentatyö selkeistä, valittuun laskentamenetelmään luontevimmin osuvista kokonaisuuksista ja siirtyä kokemuksen karttuessa askel askeleelta haastavampiin laskentatapauksiin.
Avainsanat: hiilikädenjälki, kädenjälki, elinkaariarviointi