Aivojumppatuokion merkitys muistisairaan- ja muistihäiriöisen toimintakykyyn omaisten näkökulmasta

Abstract

Suomessa on arvioitu tällä hetkellä olevan muistisairaita 128 000 ja väestön ikääntymisen myötä tulee muistisairaiden ihmisten määrä lisääntymään. Muistisairaudet luokitellaan kansantaudiksi, sillä vuosittain Suomessa ilmaantuu noin 13 000 uutta dementian asteista muistisairaustapausta. Tilastojen mukaan muistisairaiden asiakkaiden määrä on lisääntynyt tehostetussa palveluasumisessa ja vanhainkodeissa ja on siten merkittävä kustannus yhteiskunnalle. Tutkimusten mukaan kuntoutus hidastaa muistisairaiden toimintakyvyn heikkenemistä ja tukee siten kotihoidon mahdollisuutta.

Aivojumppa on kokonaisvaltainen mielen, kehon ja aivojen tasapainotusohjelma ja sen tarkoituksena on tukea kokonaisvaltaista hyvinvointia. Aivojumppa sisältää liikeharjoituksia perustuen liikkeiden vaikutuksista kehon ja aivojen yhteistyöhön. Liikkeet on kehitetty vaikuttamaan kolmella eri tavalla; aktivoimaan, rentouttamaan ja vapauttamaan. Liikkeet aktivoivat tiettyjä osia aivoissa ja ne valitaan sen mukaan, mihin asioihin halutaan vaikuttaa. Aivojumpasta on saatu myönteisiä tuloksia ikäihmisten fyysisessä ja psyykkisessä kuntoutumisessa.

Opinnäytetyömme tarkoitus oli selvittää aivojumppatuokioon osallistuneiden omaisten kokemuksia muistisairaan- ja muistihäiriöisen fyysiseen, psyykkiseen ja sosiaaliseen toimintakyykyyn sekä kartoittaa heiltä saadun tiedon pohjalta onko aivojumpasta ollut hyötyä muistisairaiden- ja muistihäiriöisten toimintakykyyn. Tavoitteena oli tuottaa tietoa aivojumppatuokion merkityksestä muistisairaan- ja muistihäiriöisen toimintakykyyn. Saatua tietoa voidaan hyödyntää muistiliittojärjestöjen, muistisairaiden ja heidän omaisten käyttöön.

Opinnäytetyön lähestymistapa oli laadullinen ja tutkimusmateriaali kerättiin teemahaastattelun avulla kesällä 2013. Tarkoituksena oli saada mahdollisimman paljon tietoa omaisten kokemuksista aivojumppatuokion merkityksestä muistisairaan- ja muistihäiriöisen toimintakykyyn. Opinnäytetyössä haastateltiin neljää omaista heidän omissa kodeissaan. Aineisto analysoitiin deduktiivisella sisällönanalyysillä.

Omaisten kokemukset osoittivat aivojumppatuokiolla olevan positiivista merkitystä muistisairaiden- ja muistihäiriöisten fyysiseen, psyykkiseen ja sosiaaliseen toimintakykyyn. Tulosten perusteella aivojumppatuokiolla oli fyysistä toimintakykyä tukeva merkitys ja psyykkistä toimintakykyä vahvistava vaikutus. Sosiaaliseen toimintakykyyn aivojumppatuokiolla oli tulosten mukaan sosiaalista kanssakäymistä tukeva merkitys. Opinnäytetyön tulokset ovat siirrettävissä vastaaviin tutkimuksiin. Jatkotutkimusaiheeksi sopii muistisairaiden omaisten vertaistuen merkitys toisilleen.

Currently there are approximately 128,000 people suffering from memory illnesses in Finland – and more is yet to come. Memory illnesses are classified as a national disease as the result of the rapidly increasing number of new persons diagnosed with memory illnesses annually. According to statistics, the number of persons with memory illnesses who live in both assisted living facilities and nursing homes has increased, which is a significant cost for the society. Research shows that rehabilitation reduces the loss of functional capacity and thus promotes independent managing at home with the support of home care.

Mental exercises are a comprehensive program designed to balance the mind, body and brain and support wellbeing. This method contains multiple physical exercises concentrating on enhancing the mindbrain cooperation. These activating, relaxing and liberating movements are developed to promote the overall wellbeing. The series of movements can be chosen from a larger collection in order to achieve the most desirable outcome in every situation. Research shows that use of mental exercises has promoted the mental and physical rehabilitation of the elderly.

The main objective of the thesis was to study the experiences that relatives had of mental exercises and their impact on the mental, physical and social functional capacity of persons with memory illnesses. With the information collected, the purpose was to disseminate the information to persons with memory illnesses and their relatives, the Alzheimer Society of Finland and other organizations.

The approach of this thesis was qualitative. The material was gathered in summer 2013 using thematic interviews with four relatives of persons with memory illnesses. The material was analyzed using deductive content analysis.

The interviewees pointed out the positive outcomes of mental exercises. According to the main findings, there were no doubts about the improvements seen in the persons after doing the described exercises for a period of time. The results of this thesis can be used in similar studies. A possible topic for subsequent studies would be peer support for the relatives of persons with memory illnesses.