Rentoutumalla hyvinvointia koulupäivään : rentoutustuokioiden vaikutus kouluikäisten oppimistilanteisiin
Karjalainen, Lea (2013)
Karjalainen, Lea
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2013
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013122922129
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013122922129
Tiivistelmä
Rentoutuminen on aktiivista pyrkimystä jännitysten poistamiseen sekä oman mielen ja kehon toimintojen tasapainon etsimiseen. Rentoutuminen on eri asia kuin rentoutumisen tunne, joka voidaan saavuttaa jollakin miellyttävällä tekemisellä. Vain keskittyneesti tehdyt rentoutusharjoitukset saavat kehossa aikaan hyviä fysiologisia vaikutuksia. Nykyajan kiireisessä ja aistiärsyketulvan täyttämässä maailmassa rentoutuminen on entistä tärkeämpää, mutta myös vaikeampaa.
Psykomotoriikan erikoistumisopintoihin liittyvän kehittämistehtävän tavoitteena on selvittää, miten säännölliset rentoutustuokiot vaikuttavat erityistä tukea tarvitsevan oppilaan oppimistilanteisiin sekä erilaisten rentoutusmenetelmien sopivuutta erityisen tuen oppilaille. Kokeiluun osallistui kolmas- ja kuudesluokkalaisia. Rentoutustuokiot olivat lyhyitä ja ne toistuivat säännöllisesti viikoittain kahden kuukauden ajan. Tuokiosisältöinä olivat mielikuvarentoutus sekä progressiivinen rentoutus makuulla ja istuen. Intervention aikana vertailtiin erilaisten rentoutustuokioiden sopivuutta eri-ikäisille koululaisille. Rentoutuksen vaikutuksia arvioivat kyseisten luokkien opettajat sekä tuokioiden ohjaaja.
Yhteiset rentoutustuokiot lisäsivät luokan yhteisöllisyyden tunnetta. Oppilaat pitivät tärkeänä pientä pysähtymistä ja rauhoittumista kesken koulupäivän. Parasta oli, kun sai olla hetken ihan omassa rauhassa. Kaksoistuntien välissä olevat tuokiot paransivat seuraavalla tunnilla keskittymistä. Mielikuvarentoutus ja makuulla tapahtuva progressiivinen rentoutus onnistuivat ryhmissä parhaiten. Osa oppilaista käytti oppimiaan rentoutus- ja hengityksen rauhoittamistaitoa myös koulun ulkopuolisena aikana.
Kokeilun perusteella kouluikäiset erityistä tukea tarvitsevat lapset hyötyvät säännöllisestä rentoutuksesta. Rentoutuminen vaatii oppimista ja siksi tuokioiden säännöllisyys on tärkeää. Ryhmän tuki rentoutumiseen osallistumiseen sekä yksilön motivaatio vaikuttivat rentoutumisen oppimiseen. Usealle oppilaalle oman hengityksen tietoinen säätely ja rauhoittaminen olivat vaikeita. Jatkossa on hyvä keskittyä hengityksen merkitykseen ja sen käyttöön rauhoittamiskeinona. Pienemmät oppilaat hyötyvät välinerentoutuksesta kehonhahmottamisen pulmien takia.
Psykomotoriikan erikoistumisopintoihin liittyvän kehittämistehtävän tavoitteena on selvittää, miten säännölliset rentoutustuokiot vaikuttavat erityistä tukea tarvitsevan oppilaan oppimistilanteisiin sekä erilaisten rentoutusmenetelmien sopivuutta erityisen tuen oppilaille. Kokeiluun osallistui kolmas- ja kuudesluokkalaisia. Rentoutustuokiot olivat lyhyitä ja ne toistuivat säännöllisesti viikoittain kahden kuukauden ajan. Tuokiosisältöinä olivat mielikuvarentoutus sekä progressiivinen rentoutus makuulla ja istuen. Intervention aikana vertailtiin erilaisten rentoutustuokioiden sopivuutta eri-ikäisille koululaisille. Rentoutuksen vaikutuksia arvioivat kyseisten luokkien opettajat sekä tuokioiden ohjaaja.
Yhteiset rentoutustuokiot lisäsivät luokan yhteisöllisyyden tunnetta. Oppilaat pitivät tärkeänä pientä pysähtymistä ja rauhoittumista kesken koulupäivän. Parasta oli, kun sai olla hetken ihan omassa rauhassa. Kaksoistuntien välissä olevat tuokiot paransivat seuraavalla tunnilla keskittymistä. Mielikuvarentoutus ja makuulla tapahtuva progressiivinen rentoutus onnistuivat ryhmissä parhaiten. Osa oppilaista käytti oppimiaan rentoutus- ja hengityksen rauhoittamistaitoa myös koulun ulkopuolisena aikana.
Kokeilun perusteella kouluikäiset erityistä tukea tarvitsevat lapset hyötyvät säännöllisestä rentoutuksesta. Rentoutuminen vaatii oppimista ja siksi tuokioiden säännöllisyys on tärkeää. Ryhmän tuki rentoutumiseen osallistumiseen sekä yksilön motivaatio vaikuttivat rentoutumisen oppimiseen. Usealle oppilaalle oman hengityksen tietoinen säätely ja rauhoittaminen olivat vaikeita. Jatkossa on hyvä keskittyä hengityksen merkitykseen ja sen käyttöön rauhoittamiskeinona. Pienemmät oppilaat hyötyvät välinerentoutuksesta kehonhahmottamisen pulmien takia.