Raskaana olevien äitien elintapojen kartoitus ja neuvolan tuki äitien kokemana
Tyynelä, Satu; Peltokorpi, Toini (2009)
Tyynelä, Satu
Peltokorpi, Toini
Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulu
2009
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201001211443
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201001211443
Tiivistelmä
Yleensä raskausaikana äiti kiinnittää normaalia enemmän huomiota omaa terveyttä kohtaan ja hän pyrkii huolehtimaan omasta sekä sikiön terveydestä. Myös fyysisen hyvinvoinnin lisäämiseksi moni äiti pyrkii muuttamaan elintapojaan. Tutkimuksessamme elintapoja käsiteltiin terveysvalintojen eli ravitsemuksen, päihteiden sekä liikunnan näkökulmasta. Päihteisiin sisältyivät tupakka, alkoholi ja huumeet.
Tämä tutkimus kohdistui loppuraskaudessa oleviin äiteihin, viikoilta 34 lähtien. Tarkoituksenamme oli kartoittaa Toholammin ja Kannuksen kunnissa sekä Tunkkarin terveyskeskuskuntayhtymässä raskaana olevien äitien elintapakokemuksia. Selvitimme, missä elintavoissa äidit kokivat olevan parantamisen varaa ennen raskautta. Lisäksi halusimme selvittää, kokivatko äidit onnistuneensa elintapojen muuttamisessa. Kuvasimme myös, millaisina äidit kokivat neuvolasta saatavan tuen ja elintapaohjauksen. Tutkimuksen tavoitteena oli, että saadut tulokset auttavat kehittämään raskaana olevien äitien ja neuvolan henkilökunnan välistä yhteistyötä elintapojen parantamisessa.
Tutkimusmenetelmänä käytettiin kvantitatiivista tutkimusmenetelmää. Tutkimusaineisto (N=22) kerättiin satunnaisotannalla Toholammin, Kannuksen ja Tunkkarin äitiysneuvoloista keväällä 2009. Tuloksia tarkasteltiin SPSS 14.0 for Windows –ohjelman avulla ja havainnollistettiin taulukoin ja kuvioin.
Tutkimustuloksissa ilmeni, että raskaana olevat äidit kokivat omissa elintavoissa olevan parantamisen varaa ennen raskautta. Äidit pitivät luottamuksellista keskustelua elintavoista terveydenhoitajan kanssa erittäin tärkeänä. Terveydenhoitajan tulee kiinnittää elintapaohjauksessa enemmän huomiota tiedon laatuun. Elintapojen muutosta raskauden aikana äideillä ei tapahtunut kovin paljon. Jos tutkimuksessamme olisi kartoitettu äitien elämäntilannetta kokonaisvaltaisesti, äitien raskauden aikaisiin vähäisiin elintapamuutoksiin olisi mahdollisesti löytynyt selitys. Neuvolan toiminnan kehittämisessä elintapaohjaukseen liittyen tärkeimmäksi asiaksi äidit kokivat henkilökohtaisen ohjauksen ja vertaistuen saamisen.
Tämä tutkimus kohdistui loppuraskaudessa oleviin äiteihin, viikoilta 34 lähtien. Tarkoituksenamme oli kartoittaa Toholammin ja Kannuksen kunnissa sekä Tunkkarin terveyskeskuskuntayhtymässä raskaana olevien äitien elintapakokemuksia. Selvitimme, missä elintavoissa äidit kokivat olevan parantamisen varaa ennen raskautta. Lisäksi halusimme selvittää, kokivatko äidit onnistuneensa elintapojen muuttamisessa. Kuvasimme myös, millaisina äidit kokivat neuvolasta saatavan tuen ja elintapaohjauksen. Tutkimuksen tavoitteena oli, että saadut tulokset auttavat kehittämään raskaana olevien äitien ja neuvolan henkilökunnan välistä yhteistyötä elintapojen parantamisessa.
Tutkimusmenetelmänä käytettiin kvantitatiivista tutkimusmenetelmää. Tutkimusaineisto (N=22) kerättiin satunnaisotannalla Toholammin, Kannuksen ja Tunkkarin äitiysneuvoloista keväällä 2009. Tuloksia tarkasteltiin SPSS 14.0 for Windows –ohjelman avulla ja havainnollistettiin taulukoin ja kuvioin.
Tutkimustuloksissa ilmeni, että raskaana olevat äidit kokivat omissa elintavoissa olevan parantamisen varaa ennen raskautta. Äidit pitivät luottamuksellista keskustelua elintavoista terveydenhoitajan kanssa erittäin tärkeänä. Terveydenhoitajan tulee kiinnittää elintapaohjauksessa enemmän huomiota tiedon laatuun. Elintapojen muutosta raskauden aikana äideillä ei tapahtunut kovin paljon. Jos tutkimuksessamme olisi kartoitettu äitien elämäntilannetta kokonaisvaltaisesti, äitien raskauden aikaisiin vähäisiin elintapamuutoksiin olisi mahdollisesti löytynyt selitys. Neuvolan toiminnan kehittämisessä elintapaohjaukseen liittyen tärkeimmäksi asiaksi äidit kokivat henkilökohtaisen ohjauksen ja vertaistuen saamisen.