LIIKUNTA AVUKSI ÄIDINKIELEN OPETUKSEEN? : – luokanopettajien mielipiteitä ja kokemuksia

Abstract

Opinnäytetyön aiheena oli äidinkielen liikunnallistaminen eli liikunnan käyttäminen apuna äidinkielen opetuksessa. Toimeksiantajanamme toimi Kajaanin Pietari Brahen peruskoulun Lehtikankaan yksikkö. Opinnäytetyön tarkoituksena oli kartoittaa 1 - 2 luokkien luokanopettajien asenteita, kokemuksia ja mielipiteitä äidinkielen liikunnallistamisesta. Opinnäytetyön tekijöinä tavoitteenamme oli kartoittaa äidinkielen liikunnallistamisen tulevaisuuden näkymiä ja nähdä, kannattaisiko tulevien liikunnanohjaajien perehtyä paremmin oppiaineiden liikunnallistamiseen. Toimeksiantajan tavoitteena oli saada tietoa, miten koulussa tehty työ äidinkielen liikunnallistamisesta näkyy luokanopettajien asenteissa.

Opinnäytetyön toteutus ja saadut tulokset perustuivat tutkimustehtäviin: kuinka luokanopettajat kokevat liikunnan käyttämisen apuna äidinkielen opetuksessa, ja onko havaittavissa merkittäviä asenne- ja mielipide-eroja opettajien välillä, joilla on ollut kokemusta äidinkielen liikunnallistamisesta verrattuna niihin, joilla ei ole ollut? Työ oli laadullinen tutkimus, joka toteutettiin haastattelemalla luokanopettajia. Tutkimusmenetelmänä käytettiin puolistrukturoitua haastattelua. Haastatteluihin osallistui yhdeksän 1 - 2 luokan luokanopettajaa, joista viisi kuului kohderyhmään ja neljä verrokkiryhmään. Haastattelut nauhoitettiin ja litteroitiin. Aineisto käsiteltiin sisällön analyysi -menetelmällä ja sitä analysoitiin teemoittelun avulla.

Tulosten mukaan luokanopettajilla on tietoa ja kokemusta liikunnan käyttämisestä apuna äidinkielen opetuksessa. Liikunta soveltuu parhaiten äidinkielen kertaamiseen, jolloin se tukee ja vahvistaa aiemmin opittuja asioita. Luokanopettajat ovat myönteisiä liikunnallistamista kohtaan. Liikunnan käyttäminen opetuksessa herättää myös kriittisiä näkemyksiä muun muassa oppiainekohtaisten tavoitteiden saavuttamisesta. Luokanopettajat ovat kiinnostuneita myös valmiista materiaaleista, joita pystyy soveltamaan liikuntasaliin ja luokkaan. Tärkeänä tekijänä nähdään opettajien oma innostuneisuus aihetta kohtaan. Johtopäätöksenä voidaan päätellä, että kokemukset liikunnan käyttämisestä äidinkielen opetuksessa eivät vaikuta negatiivisesti luokanopettajien asenteisiin ja mielipiteisiin.

Tämä opinnäytetyö voisi toimia tukena liikunnallistamista edistävässä työssä. Työ antaa tietoa luokanopettajien mielipiteistä äidinkielen liikunnallistamista kohtaan. Luokanopettajien myönteisyys aihetta kohtaan tukee ajatusta materiaalien tarpeellisuudesta. Jatkotutkimusmahdollisuutena voisi olla materiaalit, jotka sisältäisivät äidinkielen opetukseen soveltuvia liikunnallisia harjoituksia luokkatiloihin ja liikuntasaliin. Tässä opinnäytetyössä nousee esille asioita, jotka olisi hyvä ottaa huomioon materiaalien suunnittelussa.

The subject of the thesis was physical exercise (PE) integrated with teaching Finnish (i.e. mother tongue). The commissioner was Pietari Brahe’s Lehtikangas Elementary School in the city of Kajaani. The purpose of the thesis was to study what attitudes, opinions and experiences teachers of the 1st and 2nd grades had of integrating PE with teaching Finnish. The authors’ objective was to study future views on integrating PE and Finnish, and see if sports instructors should study more closely integration of PE with teaching other school subjects. The objective of the commissioner was to get information on how the integration of PE with other subjects which has implemented in the school was reflected in teachers’ attitudes.

The implementation and collected results of the thesis were based on the research tasks: How did teachers experience teaching Finnish by using PE as a tool, and were any significant differences observed in the attitudes and opinions of teachers who had integrated PE with Finnish when compared to those who had not? This thesis was a qualitative research which was implemented by interviewing elementary school teachers. Semi-structured interviews were used as the method for data collection. There were nine teachers who participated in the interview. Five of them belonged to the target group and four to the control group. The interviews were recorded and transcribed, and the data was processed using content analysis and thematising.

According to the results, teachers have knowledge and experiences of integrating PE with Finnish. PE is best adaptable for revising Finnish, as it supports and reinforces earlier learning. Teachers feel positive about integrating PE with teaching other subjects. However, they have also a critical point of view on, for example, achievement of the learning objectives. Teachers are also interested in materials. It is important that teachers are enthusiastic about integrating PE with Finnish. In conclusion it can be said that the experiences of teaching Finnish by using PE as a tool do not seem to affect teachers’ opinions negatively. This thesis can be used in future research that focuses on planning and producing PE materials for teaching Finnish.