Muscle Madness - etävalmennuksen toimivuus ja kehittämiskohteet
Viitanen, Janne (2013)
Viitanen, Janne
HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulu
2013
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013122022047
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013122022047
Tiivistelmä
Tämän kehittämistyön tarkoituksena oli selvittää Optimal performance Oy:n 6 kk kes-tävän etänä suoritettavan Muscle Madness – voimaharjoitteluvalmennuksen toimivuut-ta ja kehittämiskohteita. Lisäksi selvitettiin valmennukseen osallistuneiden henkilöiden taustoja, motivaatiota, tavoitteita ja odotuksia. Tämän tutkimuksen avulla on tarkoitus kehittää Optimal Performancen Muscle Madness –valmennuksen toimivuutta jatkossa entistä paremmaksi
Tutkimus toteutettiin kyselytutkimuksena alku- ja loppukyselylomakkeilla valmennuk-sen alussa helmikuussa 2013 sekä valmennuksen lopussa heinäkuussa 2013. Kyselyt laadittiin Webropol 2.0 –ohjelman avulla, ja ne lähetettiin Muscle Madness –valmennuksen verkko-ohjelmaan. Alkukyselyyn vastasi 50 henkilöä ja loppukyselyyn 21 henkilöä. Valmennukseen osallistui 78 henkilöä, joista 18 keskeytti valmennuksen.
Tulosten perusteella tärkeimmät kehittämisideat olivat kommenttiraidan lisääminen harjoitteluohjelmien videoihin, säännölliset kannustusviestit/-videot valmennettaville sekä viikkotehtävät siitä, millaista on oikeasti kovatehoinen harjoittelu. Valmennettavat olivat tyytyväisiä valmennuksen sisältöön, vaikka kaikki eivät saavuttaneetkaan asetta-miaan tavoitteita.
Etävalmennuksessa harjoittelijan motivaatio ja sen ylläpito korostuvat, koska personal trainer ei ole kannustamassa yhteisillä harjoituskerroilla. Loppujen lopuksi on valmen-nettavasta itsestään kiinni, saavuttaako hän asettamansa tavoitteet.
Tutkimus toteutettiin kyselytutkimuksena alku- ja loppukyselylomakkeilla valmennuk-sen alussa helmikuussa 2013 sekä valmennuksen lopussa heinäkuussa 2013. Kyselyt laadittiin Webropol 2.0 –ohjelman avulla, ja ne lähetettiin Muscle Madness –valmennuksen verkko-ohjelmaan. Alkukyselyyn vastasi 50 henkilöä ja loppukyselyyn 21 henkilöä. Valmennukseen osallistui 78 henkilöä, joista 18 keskeytti valmennuksen.
Tulosten perusteella tärkeimmät kehittämisideat olivat kommenttiraidan lisääminen harjoitteluohjelmien videoihin, säännölliset kannustusviestit/-videot valmennettaville sekä viikkotehtävät siitä, millaista on oikeasti kovatehoinen harjoittelu. Valmennettavat olivat tyytyväisiä valmennuksen sisältöön, vaikka kaikki eivät saavuttaneetkaan asetta-miaan tavoitteita.
Etävalmennuksessa harjoittelijan motivaatio ja sen ylläpito korostuvat, koska personal trainer ei ole kannustamassa yhteisillä harjoituskerroilla. Loppujen lopuksi on valmen-nettavasta itsestään kiinni, saavuttaako hän asettamansa tavoitteet.