Suomen lainsäädännön ja ISO 26 000 -standardin suhde yhteiskuntavastuun ohjaamisessa

Abstract

Tässä opinnäytetyössä tarkasteltiin Suomen lainsäädännön vaatimusten ja ISO 26 000 -yhteiskuntavastuustandardin ohjeiden suhdetta ja ohjauksen yhdenmukaisuutta. Työssä selvitettiin myös, kuinka standardi soveltuu hyödynnettäväksi suomalaisessa pk-yrityksessä, jolla ei ole käytössään muita standardoituja johtamisjärjestelmiä.

Yhteiskuntavastuu on yrityksen vastuuta sen omista vaikutuksista yhteiskuntaan ja sidosryhmiin. Yhteiskuntavastuu jaetaan taloudelliseen, sosiaaliseen ja ympäristölliseen vastuuseen. Tässä työssä keskitytään pääasiassa sosiaalisen vastuun tarkasteluun. Yhteiskuntavastuu on ajankohtainen aihe, jonka merkityksen uskotaan kasvavan tulevaisuudessa. Vuonna 2010 julkaistiin ISO 26 000 -standardi yhteiskuntavastuusta. Standardi on ohje, eikä se ole sertifioitavissa.

Suomi on sitoutunut useisiin yhteiskuntavastuun kansainvälisiin sopimuksiin itsenäisesti ja Euroopan unionin kautta. Nämä sitoumukset heijastuvat Suomen lakeihin ja luovat perustaa lainsäädännön vastuullisuutta koskeville ohjaustavoitteille. Keskeiset sitoumukset ovat ILO:n yleissopimukset ja YK:n ihmisoikeusjulistuksen pohjalta tehdyt sopimukset. Kansallinen lainsäädäntömme on kattava ja korkealaatuinen, mutta samaan aikaan organisaatioiden hallinnollinen taakka lainsäädännön vaatimusten takia on melko raskas.

Työ on kirjallisuuden perusteella tehty oikeuspoliittinen tutkimus, jolle haettiin empiirisiä havaintoja case-tutkimuksen avulla. Case-tutkimuksen menetelmänä oli syvähaastattelu ja ryhmätyöskentely yrityksen kanssa. Oikeudellisina lähteinä käytettiin lakitekstien lisäksi lainvalmisteluaineistoja, strategisia linjauksia ja kansainvälisiä sopimuksia sekä oikeuskirjallisuutta.

Suomen lainsäädäntö ohjaa ja asettaa tiukat vaatimukset yhteiskuntavastuun piirissä oleville sisällöille. Lain vaatimukset toimivat yhteensopivana perustana standardin soveltamiselle myös pk-yrityksessä. Standardin kiinnostavuutta case-tarkastelussa heikensi pakottavan lainsäädännön aiheuttama hallinnollinen taakka.

The relationship between Finnish legislation and the International standard ISO 26 000 in directing corporate social responsibility

The purpose of this thesis was to explore the compatibility of the requirements of Finnish legislation and the instructions of the International Standard ISO 26 000. The thesis also researches how the standard can be of use in a Finnish Small Medium Enterprise (SME) which does not utilise another management system.

Corporate social responsibility (CSR) can be defined as the responsibility of enterprises for their impact on society. The elements of CSR are economic, social and environmental sustainability. This thesis focuses on the aspect of social responsibility. CSR is a current topic with growing interest. The International standard ISO 26 000 was published in 2010 and is a voluntary guidance standard and not intended for certification.

Finland has signed up to several international agreements regarding CSR both independently and through the European Union. These agreements have an impact on Finnish legislation and lay the foundation for the objectives of the legislation with regards to corporate responsibility. The most significant agreements are the constitution of International Labour Organization (ILO) and The Universal Declaration of Human Rights (UN). Finnish legislation is comprehensive and of a high standard but at the same time the administrative burden of organizations is heavy due to the stipulations of the legislation.

This thesis is a justice-political survey based on literature. The case study was made to find out empirical findings related to the implementation of ISO 26 000. The used research methods were an interview and workshops with the company. The legal references are Finnish legislation, the presentations of government, strategic guidelines, international agreements and literature.

Finnish legislation sets strict requirements for CSR work. These requirements act as a solid base for the implementation of ISO 26 000 also in SMEs. In this case study the attractiveness of the standard was weakened by the administrative burden created by the legislation.