Äitiyden mitta : Kokemuksia äitiyteen kohdistuvista odotuksista
Sorsa, Eeva-Lotta (2013)
Sorsa, Eeva-Lotta
Tampereen ammattikorkeakoulu
2013
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013120920507
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013120920507
Tiivistelmä
2000-luku on vahvasti erilaisten ilmiöiden, odotusten ja vaatimusten aikaa, ja nämä odotukset ja ilmiöt ulottuvat myös perhe-elämään ja äitiyteen. Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää äitien kokemuksia äitiyteen liittyvistä odotuksista. Tutkimuksella pyrittiin selvittämään, millaisia eroja on äitien omien sekä ulkopuolelta äitiyteen kohdistuvien äitiysodotusten välillä. Lähtökohtana oli selvittää äitien kokemuksia ulkopuolelta, pääosin mediasta ja yhteiskunnan taholta, tulevista odotuksista, ei niinkään tutkia median tai yhteiskunnan päättäjien näkökulmaa. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, millaisia eroja äitien kokemien odotusten välillä on ja millaista arvo- ja normimaailmaa ne heijastavat.
Tutkimus on kvalitatiivinen toimintatutkimus, ja se toteutettiin yhteistyössä Tampereen ensi- ja turvakoti ry:n Hervantatuvan kanssa. Tutkimuksen toiminnallisen osuuden muodosti äideille järjestetty suljettu keskusteluryhmä, jossa käsiteltiin äitiysodotuksia jokaiselle tapaamiskerralle valitun teeman mukaisesti. Aineistonkeruumenetelmänä käytettiin osallistuvaa havainnointia sekä äitien kirjoittamia kuvauksia kokemistaan äitiysodotuksista. Aineisto luokiteltiin sen sisällön mukaan erilaisiin ryhmiin, minkä perusteella se analysoitiin.
Tutkimuksessa nousi esiin kolme selkeää vastakkainasetteluparia äitien omien äitiysodotusten sekä heidän kokemiensa ulkopuolisten odotusten välillä. Tuloksista oli selkeästi nähtävissä toisaalta äitiyden henkilökohtaisuus ja yksityisyys, toisaalta perheen rooli yhteiskunnallisena yksikkönä. Lisäksi äitien kokemus median äitikuvasta on vähemmän yksityinen, ilmiöitä ja poikkeuksia korostava. Arvomaailma, jonka äidit liittivät tämän päivän suomalaiseen yhteiskuntaan, on melko pinnallinen ja suorituskeskeinen. Tutkimus antoi kiinnostavaa tietoa äitiyden eri lähtökohdista ja näkökulmista. Tulokset selvensivät myös osaltaan äitinä olemisen haasteita nyky-Suomessa sekä syitä selkeimpiin eroihin.
Tutkimus jätti joitakin kysymyksiä, joihin vastaamiseen tutkimusasetelma ja –tehtävä eivät antaneet tilaa. Jatkossa olisi kiinnostavaa tutkia lähemmin äitien ja isien omien ja ulkopuolelta tulevien odotusten ristiriitojen vaikutusta vanhempien hyvinvointiin ja vanhemmuuden toteutumiseen. Lisäksi isyyteen kohdistuvat odotukset ja mielikuvat tämän päivän Suomessa ovat tärkeä tutkimuskohde; isän rooli ja isyyden merkitys vaikuttaa olevan tällä hetkellä äitiyttä suuremmassa murroksessa. Kolmantena mahdollisena jatkotutkimusaiheena nousi esiin median rooli äitiyden mielikuvien luomisessa sekä äitiyden näkyvyys ja toteutuminen mediassa laajemmin.
Tutkimus on kvalitatiivinen toimintatutkimus, ja se toteutettiin yhteistyössä Tampereen ensi- ja turvakoti ry:n Hervantatuvan kanssa. Tutkimuksen toiminnallisen osuuden muodosti äideille järjestetty suljettu keskusteluryhmä, jossa käsiteltiin äitiysodotuksia jokaiselle tapaamiskerralle valitun teeman mukaisesti. Aineistonkeruumenetelmänä käytettiin osallistuvaa havainnointia sekä äitien kirjoittamia kuvauksia kokemistaan äitiysodotuksista. Aineisto luokiteltiin sen sisällön mukaan erilaisiin ryhmiin, minkä perusteella se analysoitiin.
Tutkimuksessa nousi esiin kolme selkeää vastakkainasetteluparia äitien omien äitiysodotusten sekä heidän kokemiensa ulkopuolisten odotusten välillä. Tuloksista oli selkeästi nähtävissä toisaalta äitiyden henkilökohtaisuus ja yksityisyys, toisaalta perheen rooli yhteiskunnallisena yksikkönä. Lisäksi äitien kokemus median äitikuvasta on vähemmän yksityinen, ilmiöitä ja poikkeuksia korostava. Arvomaailma, jonka äidit liittivät tämän päivän suomalaiseen yhteiskuntaan, on melko pinnallinen ja suorituskeskeinen. Tutkimus antoi kiinnostavaa tietoa äitiyden eri lähtökohdista ja näkökulmista. Tulokset selvensivät myös osaltaan äitinä olemisen haasteita nyky-Suomessa sekä syitä selkeimpiin eroihin.
Tutkimus jätti joitakin kysymyksiä, joihin vastaamiseen tutkimusasetelma ja –tehtävä eivät antaneet tilaa. Jatkossa olisi kiinnostavaa tutkia lähemmin äitien ja isien omien ja ulkopuolelta tulevien odotusten ristiriitojen vaikutusta vanhempien hyvinvointiin ja vanhemmuuden toteutumiseen. Lisäksi isyyteen kohdistuvat odotukset ja mielikuvat tämän päivän Suomessa ovat tärkeä tutkimuskohde; isän rooli ja isyyden merkitys vaikuttaa olevan tällä hetkellä äitiyttä suuremmassa murroksessa. Kolmantena mahdollisena jatkotutkimusaiheena nousi esiin median rooli äitiyden mielikuvien luomisessa sekä äitiyden näkyvyys ja toteutuminen mediassa laajemmin.