[11C]6-OH-BTA-1 tuotannon siirto ja optimointi
Lehtinen, Miika (2013)
Lehtinen, Miika
Turun ammattikorkeakoulu
2013
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013120820414
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013120820414
Tiivistelmä
Positroniemissiotomografia on laajalti käytössä oleva diagnostinen kuvantamismenetelmä, jolla
saadaan kolmiulotteisia kuvia elävästä organismista. Kuvauksissa käytetyt merkkiaineet ovat
nopeasti puoliintuvilla isotoopeilla leimattuja molekyylejä. Yleisimpiä merkkiaineissa käytettyjä
isotooppeja ovat fluori-18, hiili-11 ja happi-15. Nämä isotoopit ovat nopeasti puoliintuvia ja ne
esiintyvät yleisesti molekyyleissä, joten isotoopilla leimattu molekyyli ei muuta käyttäytymistään
tutkittavassa kohteessa. Nopean puoliintumisen ansiosta myös tutkittavalle kohteelle tuleva
annos pysyy tarpeeksi pienenä.
[11C]6-OH-BTA-1 on hiili-11 leimattu molekyyli. Sillä kuvannetaan aivojen amyloidikerääntymiä
ja sitä käytetään yleisesti Alzheimerintaudin kuvantamiseen.
Työn tarkoitus oli siirtää [11C]6-OH-BTA-1 merkkiainetuotanto uusiin laboratoriotiloihin. Tilojen
muutoksen myötä myös synteesiin jouduttiin tekemään muutoksia. Merkkiaineen siirron lisäksi
piti myös aineen saanto optimoida. Vanhalla menetelmällä merkkiaine valmistettiin
hiilidioksidista 11CO2, kun uudessa menetelmässä se valmistetaan metaanista 11CH4. Vanhan
menetelmän märkäreaktio korvattiin uudessa menetelmässä jodireaktorilla. Tämän vaikutus
näkyi selvimmin merkkiaineen ominaisradioaktiivisuudessa, mutta toi mukanaan ongelmat
radiokemiallisessa puhtaudessa. Merkkiaineen saannon optimointia varten tehtiin testisarja eri
säteilytysparametreillä. Suuremmalla alkuaktiivisuudella saatiin saanto halutulle tasolle, mutta
ongelmaksi nousi suurten säteilytysvirtojen aiheuttama ammoniakki sivutuote. Ammoniakkia
varten laitteeseen rakennettiin ammoniakkiloukku, jolla saatiin estettyä ammoniakin haitallista
vaikutusta itse synteesiin. Uudessa menetelmässä muutettiin myös lopputuotteen
formulointimenetelmää pyöröhaihdutuksesta SPE-formulointiin. Laitteistoon rakennettiin oma
loppuformulointimoduuli, jolla pyöröhaihdutin saatiin korvattua. Formulointimenetelmän
vaihdolla toivottiin toistettavampaa menetelmää niin käytön kuin liuotinjäämien suhteen.
saadaan kolmiulotteisia kuvia elävästä organismista. Kuvauksissa käytetyt merkkiaineet ovat
nopeasti puoliintuvilla isotoopeilla leimattuja molekyylejä. Yleisimpiä merkkiaineissa käytettyjä
isotooppeja ovat fluori-18, hiili-11 ja happi-15. Nämä isotoopit ovat nopeasti puoliintuvia ja ne
esiintyvät yleisesti molekyyleissä, joten isotoopilla leimattu molekyyli ei muuta käyttäytymistään
tutkittavassa kohteessa. Nopean puoliintumisen ansiosta myös tutkittavalle kohteelle tuleva
annos pysyy tarpeeksi pienenä.
[11C]6-OH-BTA-1 on hiili-11 leimattu molekyyli. Sillä kuvannetaan aivojen amyloidikerääntymiä
ja sitä käytetään yleisesti Alzheimerintaudin kuvantamiseen.
Työn tarkoitus oli siirtää [11C]6-OH-BTA-1 merkkiainetuotanto uusiin laboratoriotiloihin. Tilojen
muutoksen myötä myös synteesiin jouduttiin tekemään muutoksia. Merkkiaineen siirron lisäksi
piti myös aineen saanto optimoida. Vanhalla menetelmällä merkkiaine valmistettiin
hiilidioksidista 11CO2, kun uudessa menetelmässä se valmistetaan metaanista 11CH4. Vanhan
menetelmän märkäreaktio korvattiin uudessa menetelmässä jodireaktorilla. Tämän vaikutus
näkyi selvimmin merkkiaineen ominaisradioaktiivisuudessa, mutta toi mukanaan ongelmat
radiokemiallisessa puhtaudessa. Merkkiaineen saannon optimointia varten tehtiin testisarja eri
säteilytysparametreillä. Suuremmalla alkuaktiivisuudella saatiin saanto halutulle tasolle, mutta
ongelmaksi nousi suurten säteilytysvirtojen aiheuttama ammoniakki sivutuote. Ammoniakkia
varten laitteeseen rakennettiin ammoniakkiloukku, jolla saatiin estettyä ammoniakin haitallista
vaikutusta itse synteesiin. Uudessa menetelmässä muutettiin myös lopputuotteen
formulointimenetelmää pyöröhaihdutuksesta SPE-formulointiin. Laitteistoon rakennettiin oma
loppuformulointimoduuli, jolla pyöröhaihdutin saatiin korvattua. Formulointimenetelmän
vaihdolla toivottiin toistettavampaa menetelmää niin käytön kuin liuotinjäämien suhteen.