Sota-arkistojen kunnostus- ja inventointiprojektin arkkitehtuuri
Valo, Johannes (2013)
Valo, Johannes
Mikkelin ammattikorkeakoulu
2013
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013120420010
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013120420010
Tiivistelmä
Opinnäytteen tarkoituksena oli tarkastella Elkan toteuttaman sota-arkistojen kunnostus- ja inventointiprojektin kokonaisarkkitehtuuria kuvaamalla ja analysoimalla nykytilaa sekä suunnitella sen pohjalta tavoitetilan lähtökohdat. Pyrkimyksenä on ollut koota näin ollen projektin aikana opittua osittain dokumentoitua ja osittain hiljaista tietoa talteen sekä arvioida sitä etenkin tulevien vastaavien projektien (esim. arkistojen kunnostus- ja järjestämis- tai digitointiprojektit) näkökulmasta.
Sota-arkistojen kunnostus- ja inventointiprojekti on käynnistynyt vuonna 2007 ja se jatkuu vuoden 2015 loppuun, joten vain pieni osa kehittämiskohteista on tarkasteltavana olevan projektin puitteissa tarkoituksenmukaista toteuttaa. Projektin kuluessa kehittämistyötä on tehty jatkuvasti iteroiden, ja osittain tästä syystä helppojen kehittämiskohteiden löytäminen oli paikoitellen haastavaa.
Kokonaisarkkitehtuuriviitekehystä on tyypillisesti käytetty IT-alan kehittämisessä. Tarkastelutapa soveltuu kuitenkin myös fyysiseen tietovaltaiseen projektiin; joskin se unohtaa fyysisen työympäristön ja työkalut. Sen sijaan liiketoiminta-, tieto- ja tietojärjestelmäarkkitehtuuritasot olivat selvästi löydettävissä. Teknologia-arkkitehtuuri rajattiin tarkastelukohteista pois.
Projektin liiketoiminta-arkkitehtuuri koostuu prosesseista, joita ovat valmistelu- ja lähetys-, tuotanto-, palautus- ja vastaanottoprosessit. Tietoarkkitehtuuri sisältää seuraavat kokonaisuudet: arkistoluettelot (vanhat ja uudet), tuotannonohjaus- ja logistiikkatiedot, työohjeet sekä historiatiedot. Tietojärjestelmäarkkitehtuuri oli purettavissa arkistotietokanta Aarteeseen ja ympärille rakentuviin järjestelmiin eli luettelointiohjelmaan (Lumo) sekä asiakaskäyttöliittymään (Astia), Logistiikkaohjelmaan sekä nettipohjaisiin sekä paperi- ja tiedostomallisiin taustatietojärjestelmiin.
Liiketoiminta-arkkitehtuuriin ei löytynyt huomattavia kehittämiskohteita. Tieto- ja tietojärjestelmäarkkitehtuurissa sen sijaan korostui iteratiivisen suunnittelun sekä järjestelmien välisten rajapintojen käyttökelpoisuus. Projektille keskeiset historiatiedon lähteet pystyttiin yksilöimään, mutta niitä ei ole saatu tehokkaaseen käyttöön eikä projektissa syntyvää historiatietoa ole pystytty hyödyntämään kuin lyhyellä tähtäimellä. Tähän tarkoitukseen tarvittaisiin järjestelmä, joka pystyisi tulkitsemaan epävarmaakin helposti ja joustavasti syötettävää tietoa, mutta sellaisen kehittäminen voi olla teknisesti varsin hankalaa.
Sota-arkistojen kunnostus- ja inventointiprojekti on käynnistynyt vuonna 2007 ja se jatkuu vuoden 2015 loppuun, joten vain pieni osa kehittämiskohteista on tarkasteltavana olevan projektin puitteissa tarkoituksenmukaista toteuttaa. Projektin kuluessa kehittämistyötä on tehty jatkuvasti iteroiden, ja osittain tästä syystä helppojen kehittämiskohteiden löytäminen oli paikoitellen haastavaa.
Kokonaisarkkitehtuuriviitekehystä on tyypillisesti käytetty IT-alan kehittämisessä. Tarkastelutapa soveltuu kuitenkin myös fyysiseen tietovaltaiseen projektiin; joskin se unohtaa fyysisen työympäristön ja työkalut. Sen sijaan liiketoiminta-, tieto- ja tietojärjestelmäarkkitehtuuritasot olivat selvästi löydettävissä. Teknologia-arkkitehtuuri rajattiin tarkastelukohteista pois.
Projektin liiketoiminta-arkkitehtuuri koostuu prosesseista, joita ovat valmistelu- ja lähetys-, tuotanto-, palautus- ja vastaanottoprosessit. Tietoarkkitehtuuri sisältää seuraavat kokonaisuudet: arkistoluettelot (vanhat ja uudet), tuotannonohjaus- ja logistiikkatiedot, työohjeet sekä historiatiedot. Tietojärjestelmäarkkitehtuuri oli purettavissa arkistotietokanta Aarteeseen ja ympärille rakentuviin järjestelmiin eli luettelointiohjelmaan (Lumo) sekä asiakaskäyttöliittymään (Astia), Logistiikkaohjelmaan sekä nettipohjaisiin sekä paperi- ja tiedostomallisiin taustatietojärjestelmiin.
Liiketoiminta-arkkitehtuuriin ei löytynyt huomattavia kehittämiskohteita. Tieto- ja tietojärjestelmäarkkitehtuurissa sen sijaan korostui iteratiivisen suunnittelun sekä järjestelmien välisten rajapintojen käyttökelpoisuus. Projektille keskeiset historiatiedon lähteet pystyttiin yksilöimään, mutta niitä ei ole saatu tehokkaaseen käyttöön eikä projektissa syntyvää historiatietoa ole pystytty hyödyntämään kuin lyhyellä tähtäimellä. Tähän tarkoitukseen tarvittaisiin järjestelmä, joka pystyisi tulkitsemaan epävarmaakin helposti ja joustavasti syötettävää tietoa, mutta sellaisen kehittäminen voi olla teknisesti varsin hankalaa.