"Kun siellä on nähny, että siellä oikeasti välitetään myös siitä isästä." : - Ensi kertaa isäksi tulevien kokemuksia ja toiveita huomioinnista terveydenhoitajan vastaanotolla äitiysneuvolassa
Heikkinen, Kirsi; Kesti, Saara (2009)
Heikkinen, Kirsi
Kesti, Saara
Kajaanin ammattikorkeakoulu
2009
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201001081131
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201001081131
Tiivistelmä
Opinnäytetyön toimeksiantaja oli Kainuun maakunta -kuntayhtymän Kajaanin Keskusneuvola. Työn lähestymistapa oli laadullinen. Haastattelimme neljää ensimmäistä kertaa isäksi tulevia miehiä. Aineisto hankittiin teemahaastattelun avulla ja analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysilla.
Opinnäytetyömme tarkoituksena oli kuvata isien kokemuksia ja odotuksia heidän huomioimisestaan raskausajan neuvolakäynneiltä. Tavoitteena oli, että haastattelujen analysoinnin kautta saatuja tuloksia voidaan käyttää hyö-dyksi Kainuun maakunta – kuntayhtymässä terveydenhoitajan tekemän raskausajan neuvolatyön kehittämisessä siten, että neuvolatyö vastaa isien toiveita ja perhekeskeisyyttä lisättäisiin entisestään. Tutkimustehtävät olivat:
1. Miten isät kokevat tulleensa huomioiduksi terveydenhoitajan vastaanotolla raskausajan neuvolakäynneillä?
2. Miten isät toivovat terveydenhoitajan ottavan heidät huomioon raskausajan neuvolakäynneillä?
Tulosten perusteella voidaan sanoa, että isät olivat pääsääntöisesti tyytyväisiä saamaansa huomioon terveydenhoitajan vastaanotolla neuvolassa. Keskeisin huomioinnin keino, jonka isät kuvasivat, oli keskustelu. Isät kokivat itsensä tervetulleeksi neuvolaan, kun heitä tervehdittiin ja heille oli tuoli valmiina. Isät toivoivat henkilökohtaista kutsua neuvolaan sekä enemmän materiaalia, joka oli suunnattu heille.
Johtopäätöksinä voidaan todeta, että isät saattoivat olla tyytyväisiä pieniinkin huomionosoituksiin aiempien kokemusten ja vertailukohtien puuttuessa neuvolasta. Neuvolakäynnillä huomio kohdistui pääsääntöisesti äitiin, mutta tämän isät kokivat luonnollisena. Isän mukaan saaminen keskusteluihin vaatii sekä terveydenhoitajalta että isältä aktiivisuutta ja panostusta. Isät tulisi kutsua mukaan neuvolakäynnille jo enimmäistä aikaa varatessa ja terveydenhoitajalla tulisi olla isille tarkoitettua materiaalia heille mukaan annettavaksi.
Tuloksista saadaan tietoa isien toiveista ja odotuksista neuvolaa kohtaan ja niitä voidaan käyttää hyödyksi neuvolatyön kehittämisessä.
Opinnäytetyömme tarkoituksena oli kuvata isien kokemuksia ja odotuksia heidän huomioimisestaan raskausajan neuvolakäynneiltä. Tavoitteena oli, että haastattelujen analysoinnin kautta saatuja tuloksia voidaan käyttää hyö-dyksi Kainuun maakunta – kuntayhtymässä terveydenhoitajan tekemän raskausajan neuvolatyön kehittämisessä siten, että neuvolatyö vastaa isien toiveita ja perhekeskeisyyttä lisättäisiin entisestään. Tutkimustehtävät olivat:
1. Miten isät kokevat tulleensa huomioiduksi terveydenhoitajan vastaanotolla raskausajan neuvolakäynneillä?
2. Miten isät toivovat terveydenhoitajan ottavan heidät huomioon raskausajan neuvolakäynneillä?
Tulosten perusteella voidaan sanoa, että isät olivat pääsääntöisesti tyytyväisiä saamaansa huomioon terveydenhoitajan vastaanotolla neuvolassa. Keskeisin huomioinnin keino, jonka isät kuvasivat, oli keskustelu. Isät kokivat itsensä tervetulleeksi neuvolaan, kun heitä tervehdittiin ja heille oli tuoli valmiina. Isät toivoivat henkilökohtaista kutsua neuvolaan sekä enemmän materiaalia, joka oli suunnattu heille.
Johtopäätöksinä voidaan todeta, että isät saattoivat olla tyytyväisiä pieniinkin huomionosoituksiin aiempien kokemusten ja vertailukohtien puuttuessa neuvolasta. Neuvolakäynnillä huomio kohdistui pääsääntöisesti äitiin, mutta tämän isät kokivat luonnollisena. Isän mukaan saaminen keskusteluihin vaatii sekä terveydenhoitajalta että isältä aktiivisuutta ja panostusta. Isät tulisi kutsua mukaan neuvolakäynnille jo enimmäistä aikaa varatessa ja terveydenhoitajalla tulisi olla isille tarkoitettua materiaalia heille mukaan annettavaksi.
Tuloksista saadaan tietoa isien toiveista ja odotuksista neuvolaa kohtaan ja niitä voidaan käyttää hyödyksi neuvolatyön kehittämisessä.