Virtsatieinfektioiden ehkäisy ja hoito - hoitohenkilöstön tieto ja toimintatavat
Tolvanen, Heli; Korhonen, Satu (2013)
Tolvanen, Heli
Korhonen, Satu
Savonia-ammattikorkeakoulu
2013
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013120420062
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013120420062
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää Ylä-Savon SOTE kuntayhtymän vuodeosasto- ja asumispalveluyksiköiden hoitohenkilöstön tietoa infektioiden torjunnasta ja virtsatieinfektioiden ehkäisystä sekä ovatko työskentelytavat oikeiden käytänteiden ja hoitosuositusten mukaisia. Tavoitteena oli, että tutkimuksesta saatu tieto auttaisi toimeksiantajaa kehittämään toimintaansa potilasturvalliseksi ja laadukkaaksi sekä kehittämään hoitohenkilöstön koulutusta infektioiden torjunnasta.
Tutkimus oli kvantitatiivinen ja aineisto kerättiin Webropol-ohjelmalla toteutetulla sähköisellä strukturoidulla kyselyllä. Tutkimuksessa mitattuja osa-alueita olivat käsihygienia, katetriperäisten virtsatieinfektioiden torjunta, virtsanäytteen ottaminen, lääkehoito-osaaminen, virtsatieinfektioiden synty ja oireet sekä eettinen toiminta. Kysely lähetettiin 335 hoitajalle ja vastauksia saatiin 75 kappaletta, vastausprosentti oli 22 %. Aineisto analysoitiin Webropol-ohjelmalla ja aineistosta analysoitiin frekvenssit ja prosentit. Lisäksi muuttujien välillä tehtiin riippuvuustarkasteluja.
Tutkimuksen tuloksista käy ilmi, että hoitohenkilöstöllä oli puutteita virtsatieinfektioiden ehkäisyyn ja hoitoon liittyvissä tiedoissa ja toimintatavoissa. Suurimmat puutteet olivat käsihygienian oikeaoppisessa toteutumisessa sekä katetriperäisten virtsatieinfektioiden torjunnassa. Katetrointitoimenpide osattiin pääasiallisesti hyvin, mutta muuten katetroidun potilaan hoidossa oli puutteita. Koulutustaustalla oli myönteistä vaikutusta tietoon ja toimintatapoihin samoin kuin pitkällä työkokemuksella. Sairaanhoitajilla ja pitkään hoitoalalla olleilla oli paremmat tiedot ja heidän toimintatapansa olivat paremmat kuin lähi- ja perushoitajilla ja vähän aikaa alalla toimineilla työntekijöillä.
Tutkimustuloksen perusteella täydennyskoulutusta infektioiden torjunnasta tulisi lisätä Ylä-Savon SOTE kuntayhtymän alueella, erityisesti käsihygienian oikeasta toteuttamisesta ja katetroidun potilaan hoidosta sekä virtsanäytteen ottamisesta ja toimittamisesta laboratorioon. Oikein toteutetulla käsihygienialla ja aseptisella toiminnalla on suuri merkitys infektioiden torjunnassa ja tutkimustuloksen mukaan tiedoissa ja toimintatavoissa on puutteita. Jatkotutkimuksella voisi selvittää, onko täydennyskoulutuksella vaikutusta käsihygienian toteutumiseen. Myös täydennyskoulutuksen vaikutusta katetriperäisten virtsatieinfektioiden esiintyvyyteen olisi mielenkiintoista tutkia, sekä miksi työkaverin virheelliseen toimintaan puuttuminen on riittämätöntä. Hoitohenkilöstön lääkehoito-osaaminen olisi mielenkiintoinen jatkotutkimusaihe.
Tutkimus oli kvantitatiivinen ja aineisto kerättiin Webropol-ohjelmalla toteutetulla sähköisellä strukturoidulla kyselyllä. Tutkimuksessa mitattuja osa-alueita olivat käsihygienia, katetriperäisten virtsatieinfektioiden torjunta, virtsanäytteen ottaminen, lääkehoito-osaaminen, virtsatieinfektioiden synty ja oireet sekä eettinen toiminta. Kysely lähetettiin 335 hoitajalle ja vastauksia saatiin 75 kappaletta, vastausprosentti oli 22 %. Aineisto analysoitiin Webropol-ohjelmalla ja aineistosta analysoitiin frekvenssit ja prosentit. Lisäksi muuttujien välillä tehtiin riippuvuustarkasteluja.
Tutkimuksen tuloksista käy ilmi, että hoitohenkilöstöllä oli puutteita virtsatieinfektioiden ehkäisyyn ja hoitoon liittyvissä tiedoissa ja toimintatavoissa. Suurimmat puutteet olivat käsihygienian oikeaoppisessa toteutumisessa sekä katetriperäisten virtsatieinfektioiden torjunnassa. Katetrointitoimenpide osattiin pääasiallisesti hyvin, mutta muuten katetroidun potilaan hoidossa oli puutteita. Koulutustaustalla oli myönteistä vaikutusta tietoon ja toimintatapoihin samoin kuin pitkällä työkokemuksella. Sairaanhoitajilla ja pitkään hoitoalalla olleilla oli paremmat tiedot ja heidän toimintatapansa olivat paremmat kuin lähi- ja perushoitajilla ja vähän aikaa alalla toimineilla työntekijöillä.
Tutkimustuloksen perusteella täydennyskoulutusta infektioiden torjunnasta tulisi lisätä Ylä-Savon SOTE kuntayhtymän alueella, erityisesti käsihygienian oikeasta toteuttamisesta ja katetroidun potilaan hoidosta sekä virtsanäytteen ottamisesta ja toimittamisesta laboratorioon. Oikein toteutetulla käsihygienialla ja aseptisella toiminnalla on suuri merkitys infektioiden torjunnassa ja tutkimustuloksen mukaan tiedoissa ja toimintatavoissa on puutteita. Jatkotutkimuksella voisi selvittää, onko täydennyskoulutuksella vaikutusta käsihygienian toteutumiseen. Myös täydennyskoulutuksen vaikutusta katetriperäisten virtsatieinfektioiden esiintyvyyteen olisi mielenkiintoista tutkia, sekä miksi työkaverin virheelliseen toimintaan puuttuminen on riittämätöntä. Hoitohenkilöstön lääkehoito-osaaminen olisi mielenkiintoinen jatkotutkimusaihe.