Rakennuksen rakennusaikainen kuivattaminen
Koivulahti, Jori (2013)
Koivulahti, Jori
Oulun seudun ammattikorkeakoulu
2013
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013120419929
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013120419929
Tiivistelmä
Rakenteet on kuivatettava ennen niiden päällystystä. Tavoitearviota tehtäessä
olisi tiedettävä, kuinka paljon rahaa on varattava kuivatusta varten. Rakennustoimisto
Pohjola Oy halusi selvittää, miten paljon rahaa olisi varattava tavoitearviossa
kuivatusta varten.
Lämmön ja kosteuden fysikaalisia ominaisuuksia tulee tuntea, jotta tiedetään,
miten ne käyttäytyvät eri olosuhteissa. Lämmön osalta vaikuttavia tekijöitä ovat
johtuminen, konvektio ja säteily. Kosteuden osalta niitä ovat painovoimainen
siirtyminen, kapillaarisuus, diffuusio ja kosteuskonvektio. Ilman olosuhteet vaikuttavat
edellä mainittujen käyttäytymiseen.
Työmaan mahdollisia energian lähteitä ovat sähkö, nestekaasu, polttoöljy ja
kaukolämpö osittain. Energian lähteitä tarvitaan kuivatusjärjestelmiä varten,
mitkä tässä työssä olivat pääkohtana. Kuivatusjärjestelmät voidaan jakaa avoimeen
ja suljettuun järjestelmään. Avoimessa kuivatusjärjestelmässä kuivatettava
tila lämmitetään ja tuuletetaan, jolloin kosteus poistuu tilasta. Suljetussa kuivatusjärjestelmässä
tila tiivistetään mahdollisimman hyvin ja rakennuskuivaimella
kuivatetaan huoneilmaa.
Rakenteiden kuivumisaikoihin tutustuttiin kirjallisuuden perusteella, jotta voitaisiin
saada käsitys siitä, miten kauan kuivattamiseen menee aikaa. Esimerkki
kohteen avulla tehtiin laskentapohja ja malli kuivumiskustannusten laskentaan.
Laskentapohjaa käytettiin kohteiden laskemiseen. Kohteista kerättiin myös todelliset
kuluerät siitä, mitä kuivatukseen oli mennyt, ja ne jaettiin kohteen rakennuksen
kuutiotilavuudella.
Tuloksissa esiintyi hieman hajontaa, mutta suuntaa antava tulos kyllä oli. Tulos
5 euroa/m3 on arvio, koska teoreettinen kustannustulos oli enemmän koko prosessia
käsittävä, ja kohteista kerätyistä tiedoista muodostuneet kustannukset
eivät olleet keskenään täysin vertailukelpoisia. Vaikka tulos arvio onkin, se on
hyvä suuntaa antava arvio. Tarkkuutta tälle saisi seuraamalla työmaita ja keräämällä
niistä vastaavia kuivatuskustannusten tekijöitä.
olisi tiedettävä, kuinka paljon rahaa on varattava kuivatusta varten. Rakennustoimisto
Pohjola Oy halusi selvittää, miten paljon rahaa olisi varattava tavoitearviossa
kuivatusta varten.
Lämmön ja kosteuden fysikaalisia ominaisuuksia tulee tuntea, jotta tiedetään,
miten ne käyttäytyvät eri olosuhteissa. Lämmön osalta vaikuttavia tekijöitä ovat
johtuminen, konvektio ja säteily. Kosteuden osalta niitä ovat painovoimainen
siirtyminen, kapillaarisuus, diffuusio ja kosteuskonvektio. Ilman olosuhteet vaikuttavat
edellä mainittujen käyttäytymiseen.
Työmaan mahdollisia energian lähteitä ovat sähkö, nestekaasu, polttoöljy ja
kaukolämpö osittain. Energian lähteitä tarvitaan kuivatusjärjestelmiä varten,
mitkä tässä työssä olivat pääkohtana. Kuivatusjärjestelmät voidaan jakaa avoimeen
ja suljettuun järjestelmään. Avoimessa kuivatusjärjestelmässä kuivatettava
tila lämmitetään ja tuuletetaan, jolloin kosteus poistuu tilasta. Suljetussa kuivatusjärjestelmässä
tila tiivistetään mahdollisimman hyvin ja rakennuskuivaimella
kuivatetaan huoneilmaa.
Rakenteiden kuivumisaikoihin tutustuttiin kirjallisuuden perusteella, jotta voitaisiin
saada käsitys siitä, miten kauan kuivattamiseen menee aikaa. Esimerkki
kohteen avulla tehtiin laskentapohja ja malli kuivumiskustannusten laskentaan.
Laskentapohjaa käytettiin kohteiden laskemiseen. Kohteista kerättiin myös todelliset
kuluerät siitä, mitä kuivatukseen oli mennyt, ja ne jaettiin kohteen rakennuksen
kuutiotilavuudella.
Tuloksissa esiintyi hieman hajontaa, mutta suuntaa antava tulos kyllä oli. Tulos
5 euroa/m3 on arvio, koska teoreettinen kustannustulos oli enemmän koko prosessia
käsittävä, ja kohteista kerätyistä tiedoista muodostuneet kustannukset
eivät olleet keskenään täysin vertailukelpoisia. Vaikka tulos arvio onkin, se on
hyvä suuntaa antava arvio. Tarkkuutta tälle saisi seuraamalla työmaita ja keräämällä
niistä vastaavia kuivatuskustannusten tekijöitä.