Apuna aputassu : Integroitu systemaattinen kirjallisuuskatsaus avustajakoiran merkityksestä käyttäjän fyysiselle toimintakyvylle
Hytönen, Päivi; Ilves, Jonna (2013)
Hytönen, Päivi
Ilves, Jonna
Laurea-ammattikorkeakoulu
2013
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013113019179
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013113019179
Tiivistelmä
Avustajakoiraa käytetään vaativan erityistason lääkinnällisessä kuntoutuksessa, se avustaa käyttäjäänsä tämän päivittäisissä toimissa. Avustajakoiran käyttäjä Suomessa on täysi-ikäinen henkilö, jolla on jokin sairaus tai vamma, joka rajoittaa hänen fyysistä toimintakykyään jokapäiväisissä askareissa. Avustajakoira on näkövammaisen henkilön opaskoiraan verrattava apu. Avustajakoiran tuoma avustus on jäänyt verrattain tuntemattomaksi sekä meillä että maailmalla.
Nykykäytännön mukaan Invalidiliitto ry koordinoi avustajakoiratoimintaa Suomessa. Invalidi-liitto ry hankkii valmiiksi koulutetut avustajakoirat, luovuttaa ne sopivalle käyttäjälle, perehdyttävät käyttäjät hyödyntämään avustajakoiraa arjen tilanteissa ja tukee käyttäjää läpi avustajakoiran käyttöajan. Opinnäytetyö on tehty yhteistyössä Invalidiliitto ry:n kanssa, sillä liitolla oli tarve saada tutkittua tietoa avustajakoiran merkityksestä käyttäjän fyysiselle toimintakyvylle. Tutkimusta aloitettaessa ei ollut tiedossa ainuttakaan fysioterapia–alalla aiheesta tehtyä tutkimusta. Työn viitekehyksenä toimi WHO:n (World Health Organization) ICF–luokitus (2004).
Opinnäytetyön tavoitteena oli tuottaa kirjallisuuskatsauksen avulla tutkittua tietoa avustajakoiran merkityksestä käyttäjän fyysiselle toimintakyvylle. Toissijaisena tavoitteena oli löytää kirjallisuudesta mittari mittaamaan tätä merkitystä. Tutkimusmetodina aineiston kartoitukseen, analysointiin ja arviointiin käytettiin integroitua systemaattista kirjallisuuskatsausta, jotta kaikki mahdollinen aiheesta tehty tutkimus saataisiin kerättyä järjestelmällisesti yhteen. Aineistohaut tehtiin kuudesta eri aineistotietokannasta, kolmella eri kolmestatoista hakusanasta koostuvalla patteristolla. Tutkimukseen valituista artikkeleista muodostui opinnäytetyön tutkimusaineisto.
Yllättävää oli, että maailmalla tutkimuksen kohteena ovat olleet pääosin ne toimintakyvyn osa-alueet, joilla ei ole merkitystä apuvälineen myöntämisen kannalta. Tutkimusta on tehty paljon avustajakoiran vaikutuksesta käyttäjän henkiseen hyvinvointiin ja sosiaalisiin suhteisiin mutta apuvälineen voi saada ainoastaan fyysiseen toimintakykyyn vaikuttavan sairauden tai vamman perusteella. Tutkimusaineiston perusteella avustajakoiran merkitystä käyttäjän fyysiselle toimintakyvylle on tutkittu pääosin erilaisin haastatteluin ja kyselylomakkein. Tutkimuksissa on kartoitettu paljolti sitä, miten apuväline käytännössä auttaa käyttäjäänsä tämän kotiympäristössä sekä sitä, miten maksullisen henkilökohtaisen avustajan käyttö väheni avustajakoiran saamisen myötä. Tutkimusartikkeleissa käytetyistä mittareista muutamalla oli saatu tilastollisesti merkittäviä muutoksia avustajakoiran käyttäjän fyysisen toimintakyvyn kannalta.
Laadukasta tutkimusta aiheesta tarvitaan lisää. Tämän opinnäytetyön pohjalta olisi jatkossa aihetta tehdä toiminnallinen opinnäytetyö, jossa lähdettäisiin kartoittamaan löydettyjen mittareiden soveltuvuutta käytännön työhön.
Nykykäytännön mukaan Invalidiliitto ry koordinoi avustajakoiratoimintaa Suomessa. Invalidi-liitto ry hankkii valmiiksi koulutetut avustajakoirat, luovuttaa ne sopivalle käyttäjälle, perehdyttävät käyttäjät hyödyntämään avustajakoiraa arjen tilanteissa ja tukee käyttäjää läpi avustajakoiran käyttöajan. Opinnäytetyö on tehty yhteistyössä Invalidiliitto ry:n kanssa, sillä liitolla oli tarve saada tutkittua tietoa avustajakoiran merkityksestä käyttäjän fyysiselle toimintakyvylle. Tutkimusta aloitettaessa ei ollut tiedossa ainuttakaan fysioterapia–alalla aiheesta tehtyä tutkimusta. Työn viitekehyksenä toimi WHO:n (World Health Organization) ICF–luokitus (2004).
Opinnäytetyön tavoitteena oli tuottaa kirjallisuuskatsauksen avulla tutkittua tietoa avustajakoiran merkityksestä käyttäjän fyysiselle toimintakyvylle. Toissijaisena tavoitteena oli löytää kirjallisuudesta mittari mittaamaan tätä merkitystä. Tutkimusmetodina aineiston kartoitukseen, analysointiin ja arviointiin käytettiin integroitua systemaattista kirjallisuuskatsausta, jotta kaikki mahdollinen aiheesta tehty tutkimus saataisiin kerättyä järjestelmällisesti yhteen. Aineistohaut tehtiin kuudesta eri aineistotietokannasta, kolmella eri kolmestatoista hakusanasta koostuvalla patteristolla. Tutkimukseen valituista artikkeleista muodostui opinnäytetyön tutkimusaineisto.
Yllättävää oli, että maailmalla tutkimuksen kohteena ovat olleet pääosin ne toimintakyvyn osa-alueet, joilla ei ole merkitystä apuvälineen myöntämisen kannalta. Tutkimusta on tehty paljon avustajakoiran vaikutuksesta käyttäjän henkiseen hyvinvointiin ja sosiaalisiin suhteisiin mutta apuvälineen voi saada ainoastaan fyysiseen toimintakykyyn vaikuttavan sairauden tai vamman perusteella. Tutkimusaineiston perusteella avustajakoiran merkitystä käyttäjän fyysiselle toimintakyvylle on tutkittu pääosin erilaisin haastatteluin ja kyselylomakkein. Tutkimuksissa on kartoitettu paljolti sitä, miten apuväline käytännössä auttaa käyttäjäänsä tämän kotiympäristössä sekä sitä, miten maksullisen henkilökohtaisen avustajan käyttö väheni avustajakoiran saamisen myötä. Tutkimusartikkeleissa käytetyistä mittareista muutamalla oli saatu tilastollisesti merkittäviä muutoksia avustajakoiran käyttäjän fyysisen toimintakyvyn kannalta.
Laadukasta tutkimusta aiheesta tarvitaan lisää. Tämän opinnäytetyön pohjalta olisi jatkossa aihetta tehdä toiminnallinen opinnäytetyö, jossa lähdettäisiin kartoittamaan löydettyjen mittareiden soveltuvuutta käytännön työhön.