Ensimmäisen ja toisen asteen palovammojen hoito : Kotihoito-ohje Kangasalan kunnan ensiavun palovammapotilaille
Viiala, Juho (2013)
Viiala, Juho
Tampereen ammattikorkeakoulu
2013
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013120319605
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013120319605
Tiivistelmä
Palovamma syntyy lämmön, sähkön tai syövyttävä aineen paikallisesta vaikutuksesta aiheuttaen kudosvaurion. Palovamman vakavuutta arvioidaan sen laajuuden, sijainnin, vammamekanismin ja syvyyden perusteella ja päädytään joko konservatiiviseen- tai leikkaushoitoon. Arvioidaankin että palovamman takia lääkärikäyntejä kertyy vuosittain noin 20 000.
Opinnäytetyön tarkoituksena oli tehdä palovamman kotihoito-ohje Kangasalan kunnan ensiavun palovammapotilaille. Opinnäytetyön tehtävinä oli selvittää mitä tarkoitetaan ensimmäisen ja toisen asteen palovammalla ja mitä hoitotoimenpiteitä niihin liittyy. Tehtävänä oli myös selvittää millainen on selkeä ja ymmärrettävä kotihoito-ohje. Opinnäytetyö koostuu teoriaosasta ja toiminnallisen opinnäytetyön tuotoksena valmistuvasta kotihoito-ohjeesta. Opinnäytetyön teoriaosuus sisältää tietoa ihon anatomiasta ja fysiologiasta, palovammoista, palovammojen hoidosta ja potilaan ohjauksesta.
Opinnäytetyön tuotokseen tiedot on kerätty kirjallisuudesta monista eri lähteistä. Palovammojen yksilöllisen vammaluonteensa takia hoitotapoja on erittäin monia, mutta konservatiivisesti hoidettavien palovammojen hoitolinjat ovat yleisellä tasolla toisiaan vastaavia. Tärkeimmiksi kohdiksi nousi konservatiivisesti hoidettavien palovammojen hoitolinjauksissa palovamma-alueen suojaaminen, tarvittava hyvä rasvaus ja erityisesti palovamma-alueen tarkka seuranta. Palovamma etenee noin 2-3 päivän ajan jonka jälkeen voidaan varmuudella päättää lopullinen hoitomuoto. Palovammassa voi kuitenkin ilmetä viikonkin päästä komplikaatioita ja ne vaikuttavat hoidon linjauksiin. Kotihoito-ohjeesta on rajattu pois syvien palovammojen hoito, koska ne vaativat aina leikkaustason jatkohoidon sairaalassa, jota Kangasalla ei järjestetä. Teoreettisissa lähtökohdissa on kuitenkin kerrottu myös syvistä palovammoista, koska on tärkeä tunnistaa niiden ero pinnallisiin palovammoihin, jotta voidaan valita oikea hoitolinja.
Jatkotutkimusaiheiksi muodostui päivittää tulevaisuudessa Kangasalan muut potilasohjeet yhtenäisiksi kokonaisuuksiksi ja myöhemmin päivittää myös palovamman kotihoito-ohje vastaamaan uusinta tutkittua tietoa. Toisena jatkotutkimusaiheena voisi tutkia miten kotihoito-ohje auttaa potilasta kotona tapahtuvassa jatkohoidossa.
Opinnäytetyön tarkoituksena oli tehdä palovamman kotihoito-ohje Kangasalan kunnan ensiavun palovammapotilaille. Opinnäytetyön tehtävinä oli selvittää mitä tarkoitetaan ensimmäisen ja toisen asteen palovammalla ja mitä hoitotoimenpiteitä niihin liittyy. Tehtävänä oli myös selvittää millainen on selkeä ja ymmärrettävä kotihoito-ohje. Opinnäytetyö koostuu teoriaosasta ja toiminnallisen opinnäytetyön tuotoksena valmistuvasta kotihoito-ohjeesta. Opinnäytetyön teoriaosuus sisältää tietoa ihon anatomiasta ja fysiologiasta, palovammoista, palovammojen hoidosta ja potilaan ohjauksesta.
Opinnäytetyön tuotokseen tiedot on kerätty kirjallisuudesta monista eri lähteistä. Palovammojen yksilöllisen vammaluonteensa takia hoitotapoja on erittäin monia, mutta konservatiivisesti hoidettavien palovammojen hoitolinjat ovat yleisellä tasolla toisiaan vastaavia. Tärkeimmiksi kohdiksi nousi konservatiivisesti hoidettavien palovammojen hoitolinjauksissa palovamma-alueen suojaaminen, tarvittava hyvä rasvaus ja erityisesti palovamma-alueen tarkka seuranta. Palovamma etenee noin 2-3 päivän ajan jonka jälkeen voidaan varmuudella päättää lopullinen hoitomuoto. Palovammassa voi kuitenkin ilmetä viikonkin päästä komplikaatioita ja ne vaikuttavat hoidon linjauksiin. Kotihoito-ohjeesta on rajattu pois syvien palovammojen hoito, koska ne vaativat aina leikkaustason jatkohoidon sairaalassa, jota Kangasalla ei järjestetä. Teoreettisissa lähtökohdissa on kuitenkin kerrottu myös syvistä palovammoista, koska on tärkeä tunnistaa niiden ero pinnallisiin palovammoihin, jotta voidaan valita oikea hoitolinja.
Jatkotutkimusaiheiksi muodostui päivittää tulevaisuudessa Kangasalan muut potilasohjeet yhtenäisiksi kokonaisuuksiksi ja myöhemmin päivittää myös palovamman kotihoito-ohje vastaamaan uusinta tutkittua tietoa. Toisena jatkotutkimusaiheena voisi tutkia miten kotihoito-ohje auttaa potilasta kotona tapahtuvassa jatkohoidossa.