Käytettävyys ylläpitoprojektissa
Väänänen, Virpi (2013)
Väänänen, Virpi
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2013
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013113019164
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013113019164
Tiivistelmä
Ohjelmistoja ja tuotteita muutetaan vielä senkin jälkeen kun ne on otettu tuotantokäyttöön. Ylläpitovaiheessa myös käytettävyyden pitää säilyä ennallaan tai jopa parantua. Tämän työn tavoitteena on selvittää, miten se on mahdollista. Lisäksi pohditaan myös sitä, kuinka ikäväksi ja hankalaksi koetusta ylläpitotyöstä saisi helpompaa ja miellyttävämpää.
Vaikka käytettävyystutkimuksen menetelmät onkin tehty uusien ohjelmistojen kehitystä ajatellen, useita näistä menetelmistä voi soveltaa myös ylläpitoon. Ennen kaikkea kannattaa soveltaa menetelmiä, joissa on käyttäjä mukana. Tällaisia ovat esimerkiksi monet käyttäjäkeskeisen suunnittelun menetelmät. Ylläpitoprojektille kertyy myös tietoa käyttäjistä. Sitä voidaan myös hyödyntää käytettävyyttä parannettaessa.
26 käytettävyysasiantuntijaa vastasi kyselyyn, jolla pyrittiin selvittämään, ovatko he työskennelleet jo tuotantokäytössä olevien tuotteiden parissa ja miten he suhtautuvat ylläpitovaiheen ohjelmistojen käytettävyyden tutkimiseen. Melkein kaikki vastaajat olivat työskennelleet jo tuotantokäytössä olevan tuotteen parissa monissa erilaisissa tilanteissa. Lähes kaikki olivat sitä mieltä, että tuotantokäytössä olevan tuotteen käytettävyyttä kannattaa tutkia ja että ylläpitotiimiläisillä tulisi olla perusymmärrys käytettävyysasioista.
135 ylläpitotiimiläiselle lähetettiin kutsu osallistua kyselyyn, jonka avulla selvitettiin ylläpitotyötä haittaavia asioita. 66 heistä vastasi. Heiltä kysyttiin asioista, jotka haittaavat heidän työskentelyään. Työtä haittaavat asiat näyttäisivät riippuvan projektista tai henkilöstä, ei ollut mitään yhtä ja ainoaa asiaa, joka olisi häirinnyt kaikkia. Sen sijaan selkeä enemmistö vastaajista koki tuntevansa asiakkaansa ja koki, että sisäinen kommunikaatio toimii hyvin. Näyttäisi myös siltä, että dokumentaation laatu korreloisi muistikuorman kanssa: mitä heikompi dokumentaatio, sitä enemmän muistettavaa.
Ohjelmiston käytettävyys ja ylläpitotyön miellyttävyys eivät ole keskenään ristiriidassa. Esimerkiksi hyvä dokumentaatio parantaa kumpaakin. Käytettävyyden ylläpitäminen on tärkeää ja siinä onnistuu parhaiten motivoitunut ylläpitotiimi, jota tarvittaessa avustaa käytettävyysasiantuntija.
Vaikka käytettävyystutkimuksen menetelmät onkin tehty uusien ohjelmistojen kehitystä ajatellen, useita näistä menetelmistä voi soveltaa myös ylläpitoon. Ennen kaikkea kannattaa soveltaa menetelmiä, joissa on käyttäjä mukana. Tällaisia ovat esimerkiksi monet käyttäjäkeskeisen suunnittelun menetelmät. Ylläpitoprojektille kertyy myös tietoa käyttäjistä. Sitä voidaan myös hyödyntää käytettävyyttä parannettaessa.
26 käytettävyysasiantuntijaa vastasi kyselyyn, jolla pyrittiin selvittämään, ovatko he työskennelleet jo tuotantokäytössä olevien tuotteiden parissa ja miten he suhtautuvat ylläpitovaiheen ohjelmistojen käytettävyyden tutkimiseen. Melkein kaikki vastaajat olivat työskennelleet jo tuotantokäytössä olevan tuotteen parissa monissa erilaisissa tilanteissa. Lähes kaikki olivat sitä mieltä, että tuotantokäytössä olevan tuotteen käytettävyyttä kannattaa tutkia ja että ylläpitotiimiläisillä tulisi olla perusymmärrys käytettävyysasioista.
135 ylläpitotiimiläiselle lähetettiin kutsu osallistua kyselyyn, jonka avulla selvitettiin ylläpitotyötä haittaavia asioita. 66 heistä vastasi. Heiltä kysyttiin asioista, jotka haittaavat heidän työskentelyään. Työtä haittaavat asiat näyttäisivät riippuvan projektista tai henkilöstä, ei ollut mitään yhtä ja ainoaa asiaa, joka olisi häirinnyt kaikkia. Sen sijaan selkeä enemmistö vastaajista koki tuntevansa asiakkaansa ja koki, että sisäinen kommunikaatio toimii hyvin. Näyttäisi myös siltä, että dokumentaation laatu korreloisi muistikuorman kanssa: mitä heikompi dokumentaatio, sitä enemmän muistettavaa.
Ohjelmiston käytettävyys ja ylläpitotyön miellyttävyys eivät ole keskenään ristiriidassa. Esimerkiksi hyvä dokumentaatio parantaa kumpaakin. Käytettävyyden ylläpitäminen on tärkeää ja siinä onnistuu parhaiten motivoitunut ylläpitotiimi, jota tarvittaessa avustaa käytettävyysasiantuntija.