Selvitys palkanlaskennan ulkoistamisen hyödyistä ja haasteista
Pohjonen, Anna (2013)
Pohjonen, Anna
Tampereen ammattikorkeakoulu
2013
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013112818725
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013112818725
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää sekä oman palkanlaskennan että ulkoistetun palkanlaskennan hyödyt ja haasteet. Analyysin pohjalta oli tarkoituksena ehdottaa toimeksiantajan tarpeisiin sopivaa toimintamallia palkanlaskennan toteuttamiseen. Selvityshetkellä oli käytössä sisäinen palkanlaskentapalvelu, jonka toteuttamisesta vastasi yksi henkilö. Ulkoistetun palkanlaskennan vaihtoehto oli noussut toimeksiantajayrityksessä esille nykyisen palkanlaskijan eläkeiän lähestyessä. Myös muiden saman toimialan yritysten tekemät ratkaisut käyttää ulkoistettua palkanlaskentapalvelua olivat lisänneet tarvetta pohtia palkanlaskennan toteutusmallia.
Selvitys aloitettiin perehtymällä nykyiseen toteutusmalliin haastatteluiden sekä havainnoinnin avulla, jotta selvityksen toteuttajalle muodostuisi käsitys toimeksiantajan nykyisestä palkanlaskentaprosessista ja siihen vaikuttavista tekijöistä. Palkanlaskijan työajan jakautumista seurattiin, ja sen perusteella voitiin arvioida työajasta kohdistuvan 75 % palkanlaskentaan liittyviin työtehtäviin. Tämän perusteella voitiin laskea oman palkanlaskennan kustannukset, joihin sisältyivät henkilöstökustannusten lisäksi muun muassa ohjelmistokustannuksia.
Ulkoistamiseen toimintatapana perehdyttiin tutustumalla aihepiirin teoriaan sekä alan julkaisuihin. Opinnäytetyössä toteutettiin toimeksiantajayrityksen yhteistyöketjun osakkaille kyselytutkimus, jonka tavoitteena oli saada näkemyksiä sekä omasta että ulkoistetusta palkanlaskennasta. Tutkimuksen mukaan viidestä vastaajasta kolmella palkanlaskenta oli ulkoistettu. Ulkoistaminen oli ollut harkinnassa myös niillä vastaajista, joilla oli oma palkanlaskenta. Tutkimuksen pohjalta saatiin potentiaalisia palveluntarjoajaehdokkaita opinnäytetyössä toteutettavaan tarjouskilpailuun. Tarjous pyydettiin kolmelta valikoidulta palveluntarjoajalta, joista kaksi toimitti tarjouksen. Jotta ulkoistamisen tuomia kustannuksia voitiin verrata oman palkanlaskennan tuomiin kustannuksiin, otettiin vertailussa huomioon myös ulkoistetun palvelun hallinnoimisen tuomat henkilöstökustannukset toimeksiantajayritykselle.
Ratkaisuehdotukseksi nousi oman palkanlaskijan säilyttäminen. Ulkoistamisella ei saavutettaisi kovin merkittäviä kustannussäästöjä, kustannukset saattaisivat olla mahdollisesti oman palkanlaskennan kustannuksia suuremmat. Ulkoistetun palvelun hallinnointi vaatisi yhä henkilöstöresursseja toimeksiantajalta esimerkiksi tietojen keräämisen, toimittamisen sekä yhteyshenkilönä toimimisen muodossa. Sisäinen palkanlaskentapalvelu mahdollistaa, että toiminnon johdettavuus säilyy yrityksellä, palkanlaskennan raportit saadaan nopeasti johdon käyttöön ja palkanlaskija voi toimia edelleen myös muiden työtehtävin hoitamisessa. Toimeksiantajan pyynnöstä opinnäytetyötä ei julkaistu kokonaisuudessaan, vaan luottamuksellisia tietoja jätettiin julkaisematta.
Selvitys aloitettiin perehtymällä nykyiseen toteutusmalliin haastatteluiden sekä havainnoinnin avulla, jotta selvityksen toteuttajalle muodostuisi käsitys toimeksiantajan nykyisestä palkanlaskentaprosessista ja siihen vaikuttavista tekijöistä. Palkanlaskijan työajan jakautumista seurattiin, ja sen perusteella voitiin arvioida työajasta kohdistuvan 75 % palkanlaskentaan liittyviin työtehtäviin. Tämän perusteella voitiin laskea oman palkanlaskennan kustannukset, joihin sisältyivät henkilöstökustannusten lisäksi muun muassa ohjelmistokustannuksia.
Ulkoistamiseen toimintatapana perehdyttiin tutustumalla aihepiirin teoriaan sekä alan julkaisuihin. Opinnäytetyössä toteutettiin toimeksiantajayrityksen yhteistyöketjun osakkaille kyselytutkimus, jonka tavoitteena oli saada näkemyksiä sekä omasta että ulkoistetusta palkanlaskennasta. Tutkimuksen mukaan viidestä vastaajasta kolmella palkanlaskenta oli ulkoistettu. Ulkoistaminen oli ollut harkinnassa myös niillä vastaajista, joilla oli oma palkanlaskenta. Tutkimuksen pohjalta saatiin potentiaalisia palveluntarjoajaehdokkaita opinnäytetyössä toteutettavaan tarjouskilpailuun. Tarjous pyydettiin kolmelta valikoidulta palveluntarjoajalta, joista kaksi toimitti tarjouksen. Jotta ulkoistamisen tuomia kustannuksia voitiin verrata oman palkanlaskennan tuomiin kustannuksiin, otettiin vertailussa huomioon myös ulkoistetun palvelun hallinnoimisen tuomat henkilöstökustannukset toimeksiantajayritykselle.
Ratkaisuehdotukseksi nousi oman palkanlaskijan säilyttäminen. Ulkoistamisella ei saavutettaisi kovin merkittäviä kustannussäästöjä, kustannukset saattaisivat olla mahdollisesti oman palkanlaskennan kustannuksia suuremmat. Ulkoistetun palvelun hallinnointi vaatisi yhä henkilöstöresursseja toimeksiantajalta esimerkiksi tietojen keräämisen, toimittamisen sekä yhteyshenkilönä toimimisen muodossa. Sisäinen palkanlaskentapalvelu mahdollistaa, että toiminnon johdettavuus säilyy yrityksellä, palkanlaskennan raportit saadaan nopeasti johdon käyttöön ja palkanlaskija voi toimia edelleen myös muiden työtehtävin hoitamisessa. Toimeksiantajan pyynnöstä opinnäytetyötä ei julkaistu kokonaisuudessaan, vaan luottamuksellisia tietoja jätettiin julkaisematta.