Pienen urheilujärjestön strategian luominen
Lahtinen, Jari (2013)
Lahtinen, Jari
HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulu
2013
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013112718654
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013112718654
Tiivistelmä
Pienlajiliitto on pieni urheilujärjestö, jonka toiminta on pääsääntöisesti vapaaehtoisten harteilla. Onko järjestelmällisestä strategiaprosessista ja strategian jalkauttamisesta hyötyä tällaisessa pienessä organisaatiossa?
Liikuntajärjestöt ovat johtamisnäkökulmasta vaativia asiantuntijaorganisaatioita. Samalla liikuntajärjestöt ovat aatteellisia yhdistyksiä, joissa henkilökunta toimii vapaaehtoisvoimin rakkaudesta lajiin. Pienlajiliitotkin pyrkivät ottamaan mallia kaupallisilta organisaatioilta, tavoitteenaan laajentua, lisätä tarjontaa ja verkottua uusien sidosryhmien kanssa. Samanlainen paine tulee Opetus- ja kulttuuriministeriön suunnasta, joka vaatii järjestöjen jäsenmäärän kasvua ja laajempia organisaatiokokonaisuuksia. Palveluiden lisääminen, kasvu ja monipuolistuminen ovat järjestöille suuria, pitkän aikavälin haasteita, joiden saavuttamiseen strateginen johtaminen tuo suunnan.
Tämä kehittämistyö on konstruktiivinen tutkimus jossa tutkija loi pienlajiliitolle sopivan strategiaprosessin. Konstruktion toimivuutta koestettiin käymällä strategiaprosessi läpi kohdeorganisaationa toimivan Suomen ITF Taekwon-Do ry liiton kanssa ja arvioimalla prosessia, prosessin luomaa strategiaa ja sen vaikutuksia liiton toimintaan. Tutkija pyrki tekemään prosessista mahdollisimman kevyen, suoraviivaisen ja helppokäyttöisen.
Kohdeorganisaation henkilöstö suhtautui strategiaprosessiin hyvin positiivisesti. Prosessi loi yhteisen vision ja suunnan. Yhteinen visio sitoutti henkilökuntaa. Strategiaprosessi laajensi myös organisaation johtamisosaamista. Analyysit ja mittarointi toivat varmuutta ja jämäkkyyttä organisaation johtamiseen muuttuvassa ympäristössä. Strategiatyön nähtiin organisaatiossa olevan pikemmin energisoiva kuin kuluttava kokemus. Pienen organisaation suurimman pullonkaulan muodostavat henkilöresurssit, jotka rajoittavat strategisten hankkeiden läpivientiä. Siksi strategiset hankkeet on tärkeää priorisoida ja tehdä vaiheittain. Toinen haaste oli riittävän kommunikaation saavuttaminen. Tätä taklattiin lisäämällä tietoisesti sekä sähköisen että palavereissa tapahtuvan kommunikaation määrää.
Liikuntajärjestöt ovat johtamisnäkökulmasta vaativia asiantuntijaorganisaatioita. Samalla liikuntajärjestöt ovat aatteellisia yhdistyksiä, joissa henkilökunta toimii vapaaehtoisvoimin rakkaudesta lajiin. Pienlajiliitotkin pyrkivät ottamaan mallia kaupallisilta organisaatioilta, tavoitteenaan laajentua, lisätä tarjontaa ja verkottua uusien sidosryhmien kanssa. Samanlainen paine tulee Opetus- ja kulttuuriministeriön suunnasta, joka vaatii järjestöjen jäsenmäärän kasvua ja laajempia organisaatiokokonaisuuksia. Palveluiden lisääminen, kasvu ja monipuolistuminen ovat järjestöille suuria, pitkän aikavälin haasteita, joiden saavuttamiseen strateginen johtaminen tuo suunnan.
Tämä kehittämistyö on konstruktiivinen tutkimus jossa tutkija loi pienlajiliitolle sopivan strategiaprosessin. Konstruktion toimivuutta koestettiin käymällä strategiaprosessi läpi kohdeorganisaationa toimivan Suomen ITF Taekwon-Do ry liiton kanssa ja arvioimalla prosessia, prosessin luomaa strategiaa ja sen vaikutuksia liiton toimintaan. Tutkija pyrki tekemään prosessista mahdollisimman kevyen, suoraviivaisen ja helppokäyttöisen.
Kohdeorganisaation henkilöstö suhtautui strategiaprosessiin hyvin positiivisesti. Prosessi loi yhteisen vision ja suunnan. Yhteinen visio sitoutti henkilökuntaa. Strategiaprosessi laajensi myös organisaation johtamisosaamista. Analyysit ja mittarointi toivat varmuutta ja jämäkkyyttä organisaation johtamiseen muuttuvassa ympäristössä. Strategiatyön nähtiin organisaatiossa olevan pikemmin energisoiva kuin kuluttava kokemus. Pienen organisaation suurimman pullonkaulan muodostavat henkilöresurssit, jotka rajoittavat strategisten hankkeiden läpivientiä. Siksi strategiset hankkeet on tärkeää priorisoida ja tehdä vaiheittain. Toinen haaste oli riittävän kommunikaation saavuttaminen. Tätä taklattiin lisäämällä tietoisesti sekä sähköisen että palavereissa tapahtuvan kommunikaation määrää.