Yleiset kirjastot Pohjoismaissa: niiden kehitys ja vertailu

Abstract

Tämän opinnäytetyön aiheena olivat Pohjoismaiset yleiset kirjastolaitokset ja niiden vertailu. Työn tarkoituksena oli tutkia Pohjoismaisten yleisten kirjastolaitosten kehitystä sekä vertailla kuinka maiden kirjastolaitokset eroavat toisistaan. Vertailu on toteutettu muutaman valitun vertailukohteen kautta. Vertailukohteina opinnäytetyössä käytettiin yleisten kirjastolaitosten hallintoa, lainausta yleisistä kirjastoista, kirjastolakia, kirjastomenoja sekä internetin käyttöä ja tarjontaa kirjastoissa. Pohjoismaat, joka on yhteisnimitys Suomen, Ruotsin, Tanskan, Norjan ja Islannin valtioille, on hyvin yhtenäinen, samankaltaisen kulttuuriperinnön ja historian jakava, Euroopan pohjoisosissa sijaitseva alue. Maiden välistä yhteistyötä on ylläpidetty Pohjoismaiden neuvoston avulla sekä toteuttamalla yhteisprojekteja. Pohjoismaat ovat kaikki hyvinvointivaltioita ja tunnettuja korkeista elintasoistaan. Yleisten kirjastojen kannalta katsottuna Pohjoismaat ovat Euroopan kärkimaita niin kirjastojen kehittämisen kuin käytön osalta. Maksuttomat ja korkeatasoiset yleiset kirjastot tarjoavat vahvan pohjan kulttuurin tukemiselle sekä elinikäiselle oppimiselle. Opinnäytetyön tietoperusta koottiin jo olemassa olevasta aineistosta. Suomenkielisen aineiston puutteen vuoksi suuri osa käytetystä lähdemateriaalista on englanninkielistä. Tietoperustassa käsitellään Pohjoismaita yleisesti, maiden välistä kirjastoyhteistyötä, yleisten kirjastojen historiaa jokaisen maan kohdalta, 2000-luvun kirjastokehityksiä sekä vertailukohteiden esittely. Tulokset osoittavat, että Pohjoismaiset yleiset kirjastot eivät eroa toisistaan merkittävästi kehitystensä puolesta, eivätkä myöskään tässä opinnäytetyössä käytettyjen vertailukohteiden kannalta. Pohjoismaiset kirjastolaitokset ovat tärkeä osa yhteiskuntaa. Toimivien kirjastolaitosten takana ovat olleet kirjastolait, keskitetyt hallinnot sekä kattavat kirjastopolitiikat. Nämä asiat ovat auttaneet pohjoismaisia yleisiä kirjastoja nousemaan sille tasolle jolle ne ovat tänä päivänä.

The topic of this thesis was Nordic public libraries and their comparison. The purpose of this thesis was to examine the development of public libraries in Nordic countries and to compare how library systems differ from each other. The comparison was carried out by using a few points of reference. The points of reference used in this thesis were administration of public library organizations, borrowing from public libraries, library legislations in Nordic countries, library expenditures together with the supply and usage of internet by patrons in public libraries. Nordic countries which is a common name for the nations of Finland, Sweden, Denmark, Norway and Iceland, is united area in northern Europe with similar cultural heritage and history. The cooperation between countries has been maintained with the help of Nordic Council and by carrying out joint projects. All Nordic countries are welfare states and known for their high standard of living. Moreover, Nordic countries are at the top position in Europe when looking at the development and the usage of public libraries. Free and high quality public libraries provide strong bases for supporting culture and lifelong learning. The theoretical framework of this thesis was collected from existing material. Due to the lack of Finnish material most of the reference material used was in English. The theoretical framework consisted of basic information about Nordic countries, library cooperation between the countries, public library history of the countries, library developments in the 21st century and the introduction of the points of reference. The results indicated that Nordic public libraries do not differ notably from each other when examining their development and points of reference used in this thesis. Nordic public libraries are important part of the society. Factors behind of the well-functioning libraries as an institution consisted of library legislation, centralized library administration and extensive library policies. These issues have facilitated Nordic public libraries to the level they are at present.