Sairaanhoitajien perehdytysmallin arviointi Haartmanin päivystysosastolle 2
Maukonen, Piia; Manner, Riikka (2013)
Maukonen, Piia
Manner, Riikka
Diakonia-ammattikorkeakoulu
2013
Creative Commons Attribution-NonCommercial-NoDerivs 1.0 Suomi
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013112518208
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013112518208
Tiivistelmä
TIIVISTELMÄ
Manner Riikka ja Maukonen Piia. Sairaanhoitajien perehdytysmallin arviointi Haartmanin päivystysosastolle 2. Helsinki, syksy 2013, 62 s. Diakonia-ammattikorkeakoulu, Hoitotyön koulutusohjelma, Sairaanhoitaja (AMK).
Opinnäytetyömme tarkoitus oli selvittää Haartmanin sairaalan päivystysosasto 2:n uuden perehdytysmallin toimivuutta osastolla työnsä aloittaneiden sairaanhoitajien näkökulmasta. Perehdytysmalli on otettu käyttöön syksyllä 2012, ja osastolla kaivattiin ajantasaista tietoa sen toimivuudesta käytännössä. Tutkimuksen tavoitteena oli saada vastauksia kysymyksiin: Miten uusi perehdytysmalli toimii? Mitä kehitettävää perehdytysmallissa on? Miten mentorointi toimii perehdytyksessä?
Aihe on ajankohtainen ja tärkeä, koska perehdytys vaikuttaa laaja-alaisesti koko organisaation toimivuuteen ja kannattavuuteen, kuten työpaikan vetovoimaisuuteen, työntekijöiden työn hallintaan, työhyvinvointiin, työhön sitoutumiseen, potilas- ja työturvallisuuteen sekä tiedonkulkuun ja -säilymiseen organisaation sisällä. Perehdytystä pidetään tärkeänä, mutta siinä on käytännössä todettu olevan paljon puutteita, joista ajanpuute on yksi yleisimmistä.
Opinnäytetyömme tutkimusote on laadullinen ja tutkimusaineisto on kerätty teemahaastattelun menetelmällä. Opinnäytetyötä varten haastattelimme kolmea Haartmanin päivystysosastolla uuden perehdytysmallin läpikäynyttä sairaanhoitajaa. Haastatteluaineisto analysoitiin teemoittelun avulla.
Haastateltavat kokivat uuden perehdytysmallin yleisesti toimivana ja etukäteen nimetyt mentorit erityisen tarpeellisina. Myös perehdytyskansio koettiin tärkeänä apuvälineenä. Perehdytysmallin keskeisimmät kehittämiskohteet olivat haastateltavien mielestä ajan ja yksilöllisyyden lisääminen sekä suunnittelun että toteutuksen osalta. Etenkin valvontaosastolle olisi kaivattu lisää perehdytyspäiviä.
Tulosten pohjalta perehdytysmallia voidaan kehittää toimivammaksi. Arvioinnin ja palautteen keräämistä tulisi kehittää systemaattisemmaksi. Erityistä huomiota tulisi kiinnittää perehdytyksen yksilölliseen suunnitteluun ja toteutukseen, riittävän ajan järjestämiseen sekä mentorisuhteen toimivuuteen. Jatkossa tutkimuksen voisi tehdä uudelleen, kun perehdytysmalli on vakiintunut käytäntöön. Myös mentoreiden näkökulmaa perehdytysmallin toimivuudesta olisi hyödyllistä selvittää. Lisäämällä koulutusta perehdyttämisestä sekä johdolle että henkilöstölle voisi perehdytyksen tuloksellisuutta lisätä.
Asiasanat: perehdyttäminen, sairaanhoitajat, mentorointi, arviointi, työhyvinvointi
Manner Riikka ja Maukonen Piia. Sairaanhoitajien perehdytysmallin arviointi Haartmanin päivystysosastolle 2. Helsinki, syksy 2013, 62 s. Diakonia-ammattikorkeakoulu, Hoitotyön koulutusohjelma, Sairaanhoitaja (AMK).
Opinnäytetyömme tarkoitus oli selvittää Haartmanin sairaalan päivystysosasto 2:n uuden perehdytysmallin toimivuutta osastolla työnsä aloittaneiden sairaanhoitajien näkökulmasta. Perehdytysmalli on otettu käyttöön syksyllä 2012, ja osastolla kaivattiin ajantasaista tietoa sen toimivuudesta käytännössä. Tutkimuksen tavoitteena oli saada vastauksia kysymyksiin: Miten uusi perehdytysmalli toimii? Mitä kehitettävää perehdytysmallissa on? Miten mentorointi toimii perehdytyksessä?
Aihe on ajankohtainen ja tärkeä, koska perehdytys vaikuttaa laaja-alaisesti koko organisaation toimivuuteen ja kannattavuuteen, kuten työpaikan vetovoimaisuuteen, työntekijöiden työn hallintaan, työhyvinvointiin, työhön sitoutumiseen, potilas- ja työturvallisuuteen sekä tiedonkulkuun ja -säilymiseen organisaation sisällä. Perehdytystä pidetään tärkeänä, mutta siinä on käytännössä todettu olevan paljon puutteita, joista ajanpuute on yksi yleisimmistä.
Opinnäytetyömme tutkimusote on laadullinen ja tutkimusaineisto on kerätty teemahaastattelun menetelmällä. Opinnäytetyötä varten haastattelimme kolmea Haartmanin päivystysosastolla uuden perehdytysmallin läpikäynyttä sairaanhoitajaa. Haastatteluaineisto analysoitiin teemoittelun avulla.
Haastateltavat kokivat uuden perehdytysmallin yleisesti toimivana ja etukäteen nimetyt mentorit erityisen tarpeellisina. Myös perehdytyskansio koettiin tärkeänä apuvälineenä. Perehdytysmallin keskeisimmät kehittämiskohteet olivat haastateltavien mielestä ajan ja yksilöllisyyden lisääminen sekä suunnittelun että toteutuksen osalta. Etenkin valvontaosastolle olisi kaivattu lisää perehdytyspäiviä.
Tulosten pohjalta perehdytysmallia voidaan kehittää toimivammaksi. Arvioinnin ja palautteen keräämistä tulisi kehittää systemaattisemmaksi. Erityistä huomiota tulisi kiinnittää perehdytyksen yksilölliseen suunnitteluun ja toteutukseen, riittävän ajan järjestämiseen sekä mentorisuhteen toimivuuteen. Jatkossa tutkimuksen voisi tehdä uudelleen, kun perehdytysmalli on vakiintunut käytäntöön. Myös mentoreiden näkökulmaa perehdytysmallin toimivuudesta olisi hyödyllistä selvittää. Lisäämällä koulutusta perehdyttämisestä sekä johdolle että henkilöstölle voisi perehdytyksen tuloksellisuutta lisätä.
Asiasanat: perehdyttäminen, sairaanhoitajat, mentorointi, arviointi, työhyvinvointi