MALDI Sepsityper Kitillä saatujen positiivisten veriviljelytulosten luotettavuuden arviointi
Korhonen, Katjuska; Tursas, Henriikka (2013)
Korhonen, Katjuska
Tursas, Henriikka
Turun ammattikorkeakoulu
2013
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013112618293
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013112618293
Tiivistelmä
Veriviljely on yksi tärkeimmistä ja käytetyimmistä tutkimuksista kliinisen mikrobiologian laboratoriossa. Positiivisista veriviljelynäytteistä etsitään pääsääntöisesti sepsistä eli verenmyrkytystä aiheuttavia mikrobeja. Tällaisia patogeeneja voivat olla sekä aerobiset että anaerobiset bakteerit ja hiiva. Potilaan iästä riippuen tyypillisimpiä veriviljelynäytteissä esiintyviä mikrobeja ovat enterokokit, stafylokokit, streptokokit ja enterobakteerit.
Patogeenit voidaan löytää positiivisista veriviljelynäytteistä useilla erilaisilla rutiinitutkimuksilla. Laboratoriossa yleisimmin käytettyjä rutiinitutkimuksia ovat bakteeriviljely ja gramvärjäys. Positiivisten veriviljelynäytteiden mikrobit voidaan myös identifioida esikäsittelemällä ne MALDI Sepsityper Kitin avulla ja analysoimalla esikäsitellyt näytteet MALDI-TOF MS –laitteella.
Opinnäytetyön tarkoituksena oli testata MALDI Sepsityper Kitin soveltuvuutta mikrobien nopeaan tunnistukseen positiivisista veriviljelypulloista. Tutkimuksen tavoitteena oli, että mikrobien nopea tunnistus positiivisista veriviljelynäytteistä mahdollistaa potilaalle annettavan antibioottihoidon tarkemman kohdentamisen tunnistettuun taudinaiheuttajaan.
Tutkimus tehtiin TYKSLABin kliinisen mikrobiologian laboratoriossa. Tutkimusaineistona käytettiin 44 (=n) tuoretta positiivista veriviljelypulloa, jotka olivat peräisin Turun kaupunginsairaalan ja Tyksin kantasairaalan potilaista. Näytteet esikäsiteltiin MALDI Sepsityper Kitillä ja analysoitiin MALDI-TOF MS –analysaattorilla. Tutkimuksessa saatuja bakteeritunnistustuloksia verrattiin rutiinitutkimuksilla saatuihin tuloksiin. Tutkimusaineistosta 62 % saatiin identifioitua MALDI:lla. Sitä vastoin rutiinitutkimuksilla kaikkien tutkittujen verinäytteiden bakteeri-identifikaatiot onnistuivat hyvin (100 %).
Tutkimuksessa tunnistettiin paremmin gramnegatiiviset sauvat kuin grampositiiviset kokit. Tutkimuksessa käytetty menetelmä oli kuitenkin melko epäherkkä, sillä suuri osa näytteistä jäi identifioimatta. Tutkimustulosten perusteella bakteeriviljely ja siitä tehtävät jatkotutkimukset ovat herkempi tutkimusmetodi kuin MALDI Sepsityper Kitti –esikäsittelymenetelmä infektiotautien kliinisessä diagnostiikassa.
Patogeenit voidaan löytää positiivisista veriviljelynäytteistä useilla erilaisilla rutiinitutkimuksilla. Laboratoriossa yleisimmin käytettyjä rutiinitutkimuksia ovat bakteeriviljely ja gramvärjäys. Positiivisten veriviljelynäytteiden mikrobit voidaan myös identifioida esikäsittelemällä ne MALDI Sepsityper Kitin avulla ja analysoimalla esikäsitellyt näytteet MALDI-TOF MS –laitteella.
Opinnäytetyön tarkoituksena oli testata MALDI Sepsityper Kitin soveltuvuutta mikrobien nopeaan tunnistukseen positiivisista veriviljelypulloista. Tutkimuksen tavoitteena oli, että mikrobien nopea tunnistus positiivisista veriviljelynäytteistä mahdollistaa potilaalle annettavan antibioottihoidon tarkemman kohdentamisen tunnistettuun taudinaiheuttajaan.
Tutkimus tehtiin TYKSLABin kliinisen mikrobiologian laboratoriossa. Tutkimusaineistona käytettiin 44 (=n) tuoretta positiivista veriviljelypulloa, jotka olivat peräisin Turun kaupunginsairaalan ja Tyksin kantasairaalan potilaista. Näytteet esikäsiteltiin MALDI Sepsityper Kitillä ja analysoitiin MALDI-TOF MS –analysaattorilla. Tutkimuksessa saatuja bakteeritunnistustuloksia verrattiin rutiinitutkimuksilla saatuihin tuloksiin. Tutkimusaineistosta 62 % saatiin identifioitua MALDI:lla. Sitä vastoin rutiinitutkimuksilla kaikkien tutkittujen verinäytteiden bakteeri-identifikaatiot onnistuivat hyvin (100 %).
Tutkimuksessa tunnistettiin paremmin gramnegatiiviset sauvat kuin grampositiiviset kokit. Tutkimuksessa käytetty menetelmä oli kuitenkin melko epäherkkä, sillä suuri osa näytteistä jäi identifioimatta. Tutkimustulosten perusteella bakteeriviljely ja siitä tehtävät jatkotutkimukset ovat herkempi tutkimusmetodi kuin MALDI Sepsityper Kitti –esikäsittelymenetelmä infektiotautien kliinisessä diagnostiikassa.