ERITYISLASTEN OSALLISUUDEN KOKEMUKSIA PÄIVÄKODISSA
Lahtinen, Anu; Lauri, Pirkko; Maria, Saarinen; Jaana, Pulkkinen (2013)
Lahtinen, Anu
Lauri, Pirkko
Maria, Saarinen
Jaana, Pulkkinen
Diakonia-ammattikorkeakoulu
2013
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013112117616
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013112117616
Tiivistelmä
TIIVISTELMÄ
Lahtinen, Anu; Lauri, Pirkko; Pulkkinen, Jaana & Saarinen, Maria. Erityislasten osallisuuden kokemuksia päiväkodissa. Syksy 2013, 50 s., 1 liite.
Diakonia-ammattikorkeakoulu, Pieksämäki. Sosiaalialan koulutusohjelma, Sosionomi (AMK) / Sosionomi (AMK) + lastentarhanopettajan kelpoisuus.
Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää erityistä tukea tarvitsevien lasten osallisuuden kokemuksia päiväkodin arjessa. Päätavoitteena oli selvittää miten päiväkodissa voitaisiin huomioida erityistä tukea tarvitsevien lasten mielipiteet ja antaa heille mahdollisuus osallistua yhteiseen päätöksentekoon. Opinnäytetyö toteutettiin keskisuomalaisessa päiväkodissa, jossa oli neljä erityistä tukea tarvitsevaa lasta.
Opinnäytetyö on laadullinen toimintatutkimus, joka toteutettiin interventiona päiväkodissa erityistä tukea tarvitsevien lasten kanssa. Aineisto kerättiin hyödyntämällä havainnointia ja narratiivista menetelmää. Tutkimusvälineenä toimivat keskustelumatto ja sadutus.
Opinnäytetyön tulokset osoittavat, että aikuisen rooli on merkittävä osallisuuden toteutumisessa. Herkkyys, intuitio ja luovuus ovat lapsen kokonaisvaltaisen kuuntelemisen edellytyksiä. Mielipiteiden kuulemiseen aikuisten on käytettävä kekseliäisyyttä ja lapselle sopivia kommunikaatiokeinoja. Yhteistyö opiskelijoiden, päiväkodin ja erityistä tukea tarvitsevien lasten kanssa antoi käsityksen siitä, että lapsilla on virikkeellinen toimintaympäristö, jossa on huomioitu lasten erilaiset tarpeet. Tulosten perusteella lapset saavat toteuttaa leikkejä omien toiveiden mukaan ja niin ohjatun kuin yksilöllisenkin leikin välillä vallitsi tasapaino. Lapset eivät myöskään kokeneet turvattomuutta tai yksinjäämisen pelkoa ja päiväkodin aikuiset ovat tärkeitä ja läheisiä lapsille. Ympäristö koettiin turvalliseksi ja aikuisten toiminta luotettavaksi.
Päivähoidolla on suuri merkitys lasten osallisuuden ilmentäjänä. Toivomus on, että päiväkodin henkilökunta orientoituu keskustelumaton käyttöön ja että kehitystyö sen käyttämisestä lasten osallisuuden tukemiseksi jatkuisi edelleen.
Asiasanat: osallisuus, erityistä tukea tarvitseva lapsi, varhaiskasvatus, päivähoito, erityiskasvatus, erityispäivähoito ja inkluusio.
Lahtinen, Anu; Lauri, Pirkko; Pulkkinen, Jaana & Saarinen, Maria. Erityislasten osallisuuden kokemuksia päiväkodissa. Syksy 2013, 50 s., 1 liite.
Diakonia-ammattikorkeakoulu, Pieksämäki. Sosiaalialan koulutusohjelma, Sosionomi (AMK) / Sosionomi (AMK) + lastentarhanopettajan kelpoisuus.
Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää erityistä tukea tarvitsevien lasten osallisuuden kokemuksia päiväkodin arjessa. Päätavoitteena oli selvittää miten päiväkodissa voitaisiin huomioida erityistä tukea tarvitsevien lasten mielipiteet ja antaa heille mahdollisuus osallistua yhteiseen päätöksentekoon. Opinnäytetyö toteutettiin keskisuomalaisessa päiväkodissa, jossa oli neljä erityistä tukea tarvitsevaa lasta.
Opinnäytetyö on laadullinen toimintatutkimus, joka toteutettiin interventiona päiväkodissa erityistä tukea tarvitsevien lasten kanssa. Aineisto kerättiin hyödyntämällä havainnointia ja narratiivista menetelmää. Tutkimusvälineenä toimivat keskustelumatto ja sadutus.
Opinnäytetyön tulokset osoittavat, että aikuisen rooli on merkittävä osallisuuden toteutumisessa. Herkkyys, intuitio ja luovuus ovat lapsen kokonaisvaltaisen kuuntelemisen edellytyksiä. Mielipiteiden kuulemiseen aikuisten on käytettävä kekseliäisyyttä ja lapselle sopivia kommunikaatiokeinoja. Yhteistyö opiskelijoiden, päiväkodin ja erityistä tukea tarvitsevien lasten kanssa antoi käsityksen siitä, että lapsilla on virikkeellinen toimintaympäristö, jossa on huomioitu lasten erilaiset tarpeet. Tulosten perusteella lapset saavat toteuttaa leikkejä omien toiveiden mukaan ja niin ohjatun kuin yksilöllisenkin leikin välillä vallitsi tasapaino. Lapset eivät myöskään kokeneet turvattomuutta tai yksinjäämisen pelkoa ja päiväkodin aikuiset ovat tärkeitä ja läheisiä lapsille. Ympäristö koettiin turvalliseksi ja aikuisten toiminta luotettavaksi.
Päivähoidolla on suuri merkitys lasten osallisuuden ilmentäjänä. Toivomus on, että päiväkodin henkilökunta orientoituu keskustelumaton käyttöön ja että kehitystyö sen käyttämisestä lasten osallisuuden tukemiseksi jatkuisi edelleen.
Asiasanat: osallisuus, erityistä tukea tarvitseva lapsi, varhaiskasvatus, päivähoito, erityiskasvatus, erityispäivähoito ja inkluusio.