Työikäisten tahdistinpotilaiden ohjauksen laatu potilaiden arvioimana
Koivisto, Eeva-Liisa (2013)
Koivisto, Eeva-Liisa
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2013
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013112518100
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013112518100
Tiivistelmä
Laadukas potilasohjaus on yksi hyvän hoidon kriteeri. Ohjauksen laatua on vaikea määritellä yksiselitteisesti. Laadukas potilasohjaus sisältää muun muassa asianmukaisilla resursseilla toteutettuna potilaslähtöisen, vuorovaikutuksellisen ja riittävän ohjauksen.
Tahdistinhoitojen lisääntyminen ja lyhentyneet hoitoajat lisäävät vaatimuksia onnistuneelle ohjaukselle. Hyvin onnistunut potilasohjaus mahdollistaa potilaiden voimaantumisen ja selviämiseen jokapäiväisessä elämässä.
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata työikäisten (alle 68 vuotta) tahdistinpotilaiden ohjauksen laatua potilaiden arvioimana. Lisäksi haluttiin tietää, miten ohjausta pitäisi potilaiden mielestä kehittää. Opinnäytetyön kohderyhmä oli ensimmäisessä tahdistimen asennuksessa olleet työikäiset potilaat. Aineisto kerättiin potilasohjauksen laatu-mittarilla (Kääriäinen © 2009). Kysely toteutettiin sydäntutkimusosastolla ja tahdistinpoliklinikalla 15.2–30.5.3013 välisenä aikana. Kyselyyn vastasi 23(N=43), 53.5 % työikäistä tahdistimen saanutta potilasta. Numeerinen aineisto analysoitiin tilasto-ohjelmalla ja laadullinen aineisto deduktiivisella sisällön analyysillä.
Vastaajat arvioivat ohjauksen resurssit hyviksi lähes kaikilta osin. Hoitohenkilökunnan asennoituminen ohjaukseen ja yhteistyö ohjauksessa henkilökunnan välillä oli hyvää. Havainnollistavien ohjausmenetelmien (videot, internet) puutteellisuus koettiin ohjausta huonontaviksi. Tahdistimen vaikutuksista arkeen vastaajat arvioivat saaneensa huonoimmin ohjausta. Siinä nousi esille ohjauksen puute tahdistimen vaikutuksesta läheisiin. Sairauden hoidon ohjauksesta kuntoutuspalveluiden, sosiaalietuuksien ja vertaistuen ohjaukseen kolmas osa vastaajista oli tyytyväinen. Potilaslähtöisyyden osalta arvioitiin huonoiten toteu-tuneeksi omaisen ja puolison mukaan otto ohjaukseen ja ohjattavien asioiden soveltaminen jokapäiväiseen elämään. Avoimen kysymyksen vastauksessa tahdistinpotilaat toivoivat kehitettävän potilaslähtöistä ja asiantuntevaa ohjausta.
Tahdistinhoitojen lisääntyminen ja lyhentyneet hoitoajat lisäävät vaatimuksia onnistuneelle ohjaukselle. Hyvin onnistunut potilasohjaus mahdollistaa potilaiden voimaantumisen ja selviämiseen jokapäiväisessä elämässä.
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata työikäisten (alle 68 vuotta) tahdistinpotilaiden ohjauksen laatua potilaiden arvioimana. Lisäksi haluttiin tietää, miten ohjausta pitäisi potilaiden mielestä kehittää. Opinnäytetyön kohderyhmä oli ensimmäisessä tahdistimen asennuksessa olleet työikäiset potilaat. Aineisto kerättiin potilasohjauksen laatu-mittarilla (Kääriäinen © 2009). Kysely toteutettiin sydäntutkimusosastolla ja tahdistinpoliklinikalla 15.2–30.5.3013 välisenä aikana. Kyselyyn vastasi 23(N=43), 53.5 % työikäistä tahdistimen saanutta potilasta. Numeerinen aineisto analysoitiin tilasto-ohjelmalla ja laadullinen aineisto deduktiivisella sisällön analyysillä.
Vastaajat arvioivat ohjauksen resurssit hyviksi lähes kaikilta osin. Hoitohenkilökunnan asennoituminen ohjaukseen ja yhteistyö ohjauksessa henkilökunnan välillä oli hyvää. Havainnollistavien ohjausmenetelmien (videot, internet) puutteellisuus koettiin ohjausta huonontaviksi. Tahdistimen vaikutuksista arkeen vastaajat arvioivat saaneensa huonoimmin ohjausta. Siinä nousi esille ohjauksen puute tahdistimen vaikutuksesta läheisiin. Sairauden hoidon ohjauksesta kuntoutuspalveluiden, sosiaalietuuksien ja vertaistuen ohjaukseen kolmas osa vastaajista oli tyytyväinen. Potilaslähtöisyyden osalta arvioitiin huonoiten toteu-tuneeksi omaisen ja puolison mukaan otto ohjaukseen ja ohjattavien asioiden soveltaminen jokapäiväiseen elämään. Avoimen kysymyksen vastauksessa tahdistinpotilaat toivoivat kehitettävän potilaslähtöistä ja asiantuntevaa ohjausta.