Perusopetuksesta toiselle asteelle: Tiedonsiirron käytäntöjen ja koulukuraattoripalveluiden kehittäminen
Hietikko, Kati (2013)
Hietikko, Kati
Tampereen ammattikorkeakoulu
2013
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013112317888
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013112317888
Tiivistelmä
Kehittämishankkeen aiheena oli toisen asteen nivelvaiheen tiedonsiirron, siinä käytettävän tiedonsiirtovihkon, ja koulukuraattoripalvelujen kehittäminen Kankaanpäässä. Siirtovihkon käyttöä Pohjanlinnan koulusta tulevien oppilaiden kohdalla selvitettiin kyselyllä Kankaanpään Yhteislyseon ja Honkajoen lukion ryhmänohjaajilta. Lisäksi heiltä kysyttiin kokemuksia koulukuraattorityön tarpeesta toisen asteen nivelvaiheessa. Tavoitteena oli kerätä ryhmänohjaajilta tietoja Kankaanpään oppilashuollon strategian ja käsikirjan toisen asteen toimintamallin ja Pohjanlinnan koulun oppilaanohjaajien laatiman siirtovihkon päivittämiseen. Toisena tavoitteena oli saada heiltä tietoa koulukuraattorityön tarpeen riittävyyden arvioimiseksi.
Lukioiden ryhmänohjaajien vastaukset eivät tuoneet uutta tietoa kumpaankaan kohtaan. Tuloksena oli, että ryhmänohjaajat eivät ole saaneet tiedonsiirtovihkoa käyttöönsä eivätkä he tiedä, mikä siirtovihko on. Tältä pohjalta ehdotettiin lukioissa keskusteluun otettavaksi, miten ryhmänohjaajat saavat nivelvaiheen siirtovihkon tai tiedon siirtovihkossa olevista asioista. Kehittämishankkeen tekijän oman ammatillisen tietämyksen pohjalta laadittiin ehdotus käsikirjan toimintamalliksi nivelvaiheeseen perusopetuksesta toiselle asteelle. Lisäksi laadittiin muita ehdotuksia, joita voidaan hyödyntää Pohjanlinnan koulun oppilaanohjaajien laatiman siirtovihkon päivittämisessä ja koulukuraattorien nivelvaihetyön kehittämisessä.
Koulukuraattoripalvelujen riittävyyden turvaamiseksi laadittiin nykytilanteen ja valmisteilla olevan oppilas- ja opiskelijahuoltolain pohjalta seuraavat ehdotukset koulukuraattoripalvelujen kehittämiseksi. 1)Koulukuraattorityöstä tiedottaminen lukioiden opettajille ja opiskelijoille antaa perustietoa koulukuraattorityöstä ja jos sitä ei ole vielä tehty, tulee se tehdä. 2)Koulukuraattoripalvelujen koh-dalla tulee selvittää koulujen näkemykset koko kouluyhteisöön kohdistuvan ennaltaehkäisevän koulukuraattorityön riittävyydestä.3)Yksilökohtaisen koulukuraattorityön riittävyyttä ajatellen Kankaanpäässä tulee jatkaa vuonna 2011 aloitettua koulukuraattorien työmäärän tarkastelua ja koulukuraattoripalvelujen riittävyyden arviointia.
Kehittämishanke muodostaa ajankohtaisen katsauksen oppilashuoltoon ja siitä saadaan tietoa, jota voidaan hyödyntää laajemminkin perusopetuksen ja toiseen asteen koulutuksen tiedonsiirtokäytäntöjen ja koulukuraattoripalvelujen kehittämisessä.
Lukioiden ryhmänohjaajien vastaukset eivät tuoneet uutta tietoa kumpaankaan kohtaan. Tuloksena oli, että ryhmänohjaajat eivät ole saaneet tiedonsiirtovihkoa käyttöönsä eivätkä he tiedä, mikä siirtovihko on. Tältä pohjalta ehdotettiin lukioissa keskusteluun otettavaksi, miten ryhmänohjaajat saavat nivelvaiheen siirtovihkon tai tiedon siirtovihkossa olevista asioista. Kehittämishankkeen tekijän oman ammatillisen tietämyksen pohjalta laadittiin ehdotus käsikirjan toimintamalliksi nivelvaiheeseen perusopetuksesta toiselle asteelle. Lisäksi laadittiin muita ehdotuksia, joita voidaan hyödyntää Pohjanlinnan koulun oppilaanohjaajien laatiman siirtovihkon päivittämisessä ja koulukuraattorien nivelvaihetyön kehittämisessä.
Koulukuraattoripalvelujen riittävyyden turvaamiseksi laadittiin nykytilanteen ja valmisteilla olevan oppilas- ja opiskelijahuoltolain pohjalta seuraavat ehdotukset koulukuraattoripalvelujen kehittämiseksi. 1)Koulukuraattorityöstä tiedottaminen lukioiden opettajille ja opiskelijoille antaa perustietoa koulukuraattorityöstä ja jos sitä ei ole vielä tehty, tulee se tehdä. 2)Koulukuraattoripalvelujen koh-dalla tulee selvittää koulujen näkemykset koko kouluyhteisöön kohdistuvan ennaltaehkäisevän koulukuraattorityön riittävyydestä.3)Yksilökohtaisen koulukuraattorityön riittävyyttä ajatellen Kankaanpäässä tulee jatkaa vuonna 2011 aloitettua koulukuraattorien työmäärän tarkastelua ja koulukuraattoripalvelujen riittävyyden arviointia.
Kehittämishanke muodostaa ajankohtaisen katsauksen oppilashuoltoon ja siitä saadaan tietoa, jota voidaan hyödyntää laajemminkin perusopetuksen ja toiseen asteen koulutuksen tiedonsiirtokäytäntöjen ja koulukuraattoripalvelujen kehittämisessä.