Elottoman potilaan ilmatien turvaaminen : larynxtuubin ja i-gelin® käyttökoulutus Pirkanmaan sairaanhoitopiirille
Mahnala, Mira; Napola, Anna (2013)
Mahnala, Mira
Napola, Anna
Turun ammattikorkeakoulu
2013
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013112017558
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013112017558
Tiivistelmä
Tämän toiminnallisen opinnäytetyön tarkoitus on ollut tuottaa kaksi opetusvideota, joista toinen käsittelee larynxtuubin ja toinen i-gel® -keinoilmatien asettamista elottomalle aikuispotilaalle. Opetusvideot perustuvat kirjallisuuskatsaukseen, jossa perehdytään edellä mainittujen supraglottisten keinoilmateiden asettamiseen ja käyttöön sekä tarkastellaan elottomaan potilaan happeutumista ja ventilaatiota. Opinnäytetyön raportti on käytettävissä laajemmin perehdyttävänä taustamateriaalina opetusvideoille.
Elottoman potilaan ilmatien turvaaminen on keskeinen osa elvytystä. Ilmatien hallinta ja kontrolloitu keuhkotuuletus auttavat estämään hapenpuutteesta aivoihin ja muihin elimiin aiheutuvia vaurioita. Ilman riittävää hapetusta voi olla mahdotonta palauttaa spontaania sydämen toimintaa. Edelleenkin optimaalisin keino turvata elottoman potilaan ilmatie on intubaatio, johon kuitenkin liittyy useita komplikaatiomahdollisuuksia. Elvytyksen Käypä hoito -suositus (2011) ohjeistaa kokemattomia intuboijia suosimaan elottoman potilaan hoidossa supraglottisia hengitystien varmistamisvälineitä intubaation, ja tarvittaessa myös maski-paljeventilaation sijaan. Supraglottiset ilmatievälineet mahdollistavat potilaan ventilaation ja happeuttamisen läpäisemättä äänihuulitasoa. Hapettumisen ja ventilaation osalta ne ovat intubaatiota vastaavia, mutta niitä käytettäessä aspiraatioriski on jonkin verran suurempi.
Elottoman potilaan ilmatien turvaaminen on keskeinen osa elvytystä. Ilmatien hallinta ja kontrolloitu keuhkotuuletus auttavat estämään hapenpuutteesta aivoihin ja muihin elimiin aiheutuvia vaurioita. Ilman riittävää hapetusta voi olla mahdotonta palauttaa spontaania sydämen toimintaa. Edelleenkin optimaalisin keino turvata elottoman potilaan ilmatie on intubaatio, johon kuitenkin liittyy useita komplikaatiomahdollisuuksia. Elvytyksen Käypä hoito -suositus (2011) ohjeistaa kokemattomia intuboijia suosimaan elottoman potilaan hoidossa supraglottisia hengitystien varmistamisvälineitä intubaation, ja tarvittaessa myös maski-paljeventilaation sijaan. Supraglottiset ilmatievälineet mahdollistavat potilaan ventilaation ja happeuttamisen läpäisemättä äänihuulitasoa. Hapettumisen ja ventilaation osalta ne ovat intubaatiota vastaavia, mutta niitä käytettäessä aspiraatioriski on jonkin verran suurempi.