Potilaiden ja omaisten kokemuksia hoitotyöstä neurokirurgian osastolta
Pekonen, Tytti; Väisänen, Mari (2013)
Pekonen, Tytti
Väisänen, Mari
Savonia-ammattikorkeakoulu
2013
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013111917349
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013111917349
Tiivistelmä
Tämä opinnäytetyö on laadullinen tutkimus, jonka tarkoituksena oli kuvata potilaiden ja omaisten kokemuksia Kuopion yliopistollisen sairaalaan neurokirurgian osastolta vuodesta 2007 vuoden 2013 alkuun. Tutkimuksen tavoitteena oli kehittää neurokirurgista hoitotyötä kuvaamalla potilaiden ja omaisten kokemuksia sekä vastata neurokirurgian osaston kysymykseen näkyikö osastolla toteutuneet muutokset potilaspalautteissa. Tutkimuksen aineistona olivat osaston keräämät potilaspalautteet. Aineisto analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysillä, mutta yläkategorioiden nimeämisessä käytettiin valmista viitekehystä.
Tutkimuksen tulosten mukaan potilaat ja omaiset ovat tyytyväisiä saamaansa hoitoon. He kiinnittävät huomioita pieniinkin asioihin. Pääasiassa potilaiden ja omaisten kokemukset ovat olleet myönteisiä. Useat eri osa-alueet vaikuttavat hyvään neurokirurgiseen hoitoon. Erityisesti hoitotyö (tehtävä- ja ihmiskeskeiset toiminnot), henkilökunta (hoitavan henkilön ominaisuudet) ja ympäristö (hoidon ympäristö) ovat merkityksekkäitä potilaille sekä heidän omaisilleen.
Hoitotyössä potilaat ja omaiset kiinnittivät erityisesti huomiota lääkehoitoon. Potilailla, omaisilla ja hoitotyöntekijöillä voi olla erilaiset näkemykset kivunlaadusta ja sen lääkkeellisestä hoidosta. Suomalaisessa kulttuurissa on totuttu, ettei kivun tuntemista korosteta, joka voi johtaa eri näkemyksiin millaista kipu on. Kivunhoidossa apuna olisi hyvä käyttää kivunarviointiin kehitettyjä mittareita. Kipu on jokaisen subjektiivinen kokemus. Hoitotyöntekijöiden ammattitaito koetaan yleensä hyväksi. Potilaat ja omaiset arvostavat, että tieto- ja yksityisyydensuoja huomioidaan. He ovat entistä tietoisempia omista oikeuksistaan kuten tietosuojasta ja he voivat kokea muiden potilaiden kuullen kyselemisen yksityisyyden loukkaamisena. Aito kohtaaminen ja kuuntelu merkitsevät potilaille ja omaisille paljon, siksi olisikin tärkeä mahdollistaa kysymysten ja huolien esittäminen.
Suuressa osassa palautteita moitittiin sairaalavuoteita. Potilaat viettävät paljon aikaa vuoteessa sairaalassa ollessaan ja siksi vuoteiden kuntoon tulisi kiinnittää huomiota. Tällä voi olla myös vaikutusta potilaiden kuntoutumiseen esimerkiksi selkä- ja niska-hartiakipujen hankaloittaessa toimenpiteestä toipumisen. Vaikka potilaat ja omaiset kiinnittävät huomiota paljon sellaisiin asioihin, joihin ei voida vaikuttaa, on useita asioita, jotka huomioimalla voidaan parantaa potilastyytyväisyyttä. Esimerkiksi tervehtimisellä voi olla suuri merkitys potilaalle ja omaiselle, jopa tämä voi lisätä tyytyväisyyttä hoitoon.
Jatkotutkimukseksi ehdotamme, että palautetta kerättäisiin strukturoidummalla kaavakkeella tai haastattelemalla tiettyä ryhmää, esimerkiksi henkilökuntaa tiettyinä ajankohtina, jolloin muutosten vaikutuksia olisi mahdollista verrata. Mielenkiintoista olisi selvittää, mitä asioita hoitotyöntekijät sisällyttävät potilastyytyväisyyteen.
Tutkimuksen tulosten mukaan potilaat ja omaiset ovat tyytyväisiä saamaansa hoitoon. He kiinnittävät huomioita pieniinkin asioihin. Pääasiassa potilaiden ja omaisten kokemukset ovat olleet myönteisiä. Useat eri osa-alueet vaikuttavat hyvään neurokirurgiseen hoitoon. Erityisesti hoitotyö (tehtävä- ja ihmiskeskeiset toiminnot), henkilökunta (hoitavan henkilön ominaisuudet) ja ympäristö (hoidon ympäristö) ovat merkityksekkäitä potilaille sekä heidän omaisilleen.
Hoitotyössä potilaat ja omaiset kiinnittivät erityisesti huomiota lääkehoitoon. Potilailla, omaisilla ja hoitotyöntekijöillä voi olla erilaiset näkemykset kivunlaadusta ja sen lääkkeellisestä hoidosta. Suomalaisessa kulttuurissa on totuttu, ettei kivun tuntemista korosteta, joka voi johtaa eri näkemyksiin millaista kipu on. Kivunhoidossa apuna olisi hyvä käyttää kivunarviointiin kehitettyjä mittareita. Kipu on jokaisen subjektiivinen kokemus. Hoitotyöntekijöiden ammattitaito koetaan yleensä hyväksi. Potilaat ja omaiset arvostavat, että tieto- ja yksityisyydensuoja huomioidaan. He ovat entistä tietoisempia omista oikeuksistaan kuten tietosuojasta ja he voivat kokea muiden potilaiden kuullen kyselemisen yksityisyyden loukkaamisena. Aito kohtaaminen ja kuuntelu merkitsevät potilaille ja omaisille paljon, siksi olisikin tärkeä mahdollistaa kysymysten ja huolien esittäminen.
Suuressa osassa palautteita moitittiin sairaalavuoteita. Potilaat viettävät paljon aikaa vuoteessa sairaalassa ollessaan ja siksi vuoteiden kuntoon tulisi kiinnittää huomiota. Tällä voi olla myös vaikutusta potilaiden kuntoutumiseen esimerkiksi selkä- ja niska-hartiakipujen hankaloittaessa toimenpiteestä toipumisen. Vaikka potilaat ja omaiset kiinnittävät huomiota paljon sellaisiin asioihin, joihin ei voida vaikuttaa, on useita asioita, jotka huomioimalla voidaan parantaa potilastyytyväisyyttä. Esimerkiksi tervehtimisellä voi olla suuri merkitys potilaalle ja omaiselle, jopa tämä voi lisätä tyytyväisyyttä hoitoon.
Jatkotutkimukseksi ehdotamme, että palautetta kerättäisiin strukturoidummalla kaavakkeella tai haastattelemalla tiettyä ryhmää, esimerkiksi henkilökuntaa tiettyinä ajankohtina, jolloin muutosten vaikutuksia olisi mahdollista verrata. Mielenkiintoista olisi selvittää, mitä asioita hoitotyöntekijät sisällyttävät potilastyytyväisyyteen.