Venäläistaustaisten maahanmuuttajalasten kertomat tarinat hyvinvoinnin kuvaajina
Sappinen, Terhi; Tiusanen, Jutta (2013)
Sappinen, Terhi
Tiusanen, Jutta
Kymenlaakson ammattikorkeakoulu
2013
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013111817258
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013111817258
Tiivistelmä
Opinnäytetyössä selvitettiin kaksikielisten, alle 10-vuotiaiden venäläistaustaisten maahanmuuttajalasten kokemaa hyvinvointia. Opinnäytetyö liittyy Minna Veistilän väitöskirjatutkimukseen Well-being of Immigrant Families with Russian Background in Finland, jonka tarkoituksena on saavuttaa parempi ymmärrys venäläistaustaisten maahanmuuttajaperheiden hyvinvoinnista ja siihen vaikuttavista tekijöistä sekä kehittää heidän kanssaan tehtävää työtä.
Kvalitatiivisen opinnäytetyön tutkimusmenetelminä käytettiin sadutusta ja eläytymismenetelmän sovellusta. Sadutus- ja eläytymismenetelmätarinat kerättiin kuudelta kohderyhmään kuuluvalta kymenlaaksolaiselta lapselta. Tarinoiden analysoinnissa käytettiin aineistolähtöistä sisällönanalyysiä. Aineisto teemoiteltiin Susanna Helavirran Lapset hyvinvointitiedon tuottajina -väitöskirjatutkimuksen tulosten mukaisesti viiteen eri teemaan. Teemoja olivat ”äiti hyvän elämän lähteenä”, ”sosiaalisten suhteiden laaja kenttä”, ”vastavuoroinen huolenpito”, ”arjen osallisuus ja osattomuus” sekä ”menestyminen ja menestymättömyys”.
Opinnäytetyön tuloksissa korostui äidin merkittävä rooli lasten arjessa. Lisäksi tuloksissa näyttäytyi vahvasti lasten monipuolinen sosiaalisten suhteiden verkosto sekä heidän osallisuuden kokemuksensa. Puolestaan vastavuoroinen huolenpito- sekä menestyminen ja menestymättömyys -teemoja ei tarinoissa ilmennyt.
Opinnäytetyön tulosten mukaan kaksikieliset, alle 10-vuotiaat venäläistaustaiset maahanmuuttajalapset kokivat hyvinvointinsa myönteiseksi. Lapsilla todettiin olevan positiivisia tunnekokemuksia, jotka edistävät heidän kokemaansa hyvinvointia. Johtopäätökseksi saatiin myös se, että vastavuoroiseen huolenpitoon ja menestymiseen liittyvät asiat eivät korostu vielä tämän ikäisten lasten arjessa.
Kvalitatiivisen opinnäytetyön tutkimusmenetelminä käytettiin sadutusta ja eläytymismenetelmän sovellusta. Sadutus- ja eläytymismenetelmätarinat kerättiin kuudelta kohderyhmään kuuluvalta kymenlaaksolaiselta lapselta. Tarinoiden analysoinnissa käytettiin aineistolähtöistä sisällönanalyysiä. Aineisto teemoiteltiin Susanna Helavirran Lapset hyvinvointitiedon tuottajina -väitöskirjatutkimuksen tulosten mukaisesti viiteen eri teemaan. Teemoja olivat ”äiti hyvän elämän lähteenä”, ”sosiaalisten suhteiden laaja kenttä”, ”vastavuoroinen huolenpito”, ”arjen osallisuus ja osattomuus” sekä ”menestyminen ja menestymättömyys”.
Opinnäytetyön tuloksissa korostui äidin merkittävä rooli lasten arjessa. Lisäksi tuloksissa näyttäytyi vahvasti lasten monipuolinen sosiaalisten suhteiden verkosto sekä heidän osallisuuden kokemuksensa. Puolestaan vastavuoroinen huolenpito- sekä menestyminen ja menestymättömyys -teemoja ei tarinoissa ilmennyt.
Opinnäytetyön tulosten mukaan kaksikieliset, alle 10-vuotiaat venäläistaustaiset maahanmuuttajalapset kokivat hyvinvointinsa myönteiseksi. Lapsilla todettiin olevan positiivisia tunnekokemuksia, jotka edistävät heidän kokemaansa hyvinvointia. Johtopäätökseksi saatiin myös se, että vastavuoroiseen huolenpitoon ja menestymiseen liittyvät asiat eivät korostu vielä tämän ikäisten lasten arjessa.