Arjen Oivallukset! Opas vanhemmille 1,5–3-vuotiaan lapsen proprioseptiikkaa kehittävistä leikeistä ja arjentoiminnoista
Lukkari, Laura; Manninen, Sallamaari (2013)
Lukkari, Laura
Manninen, Sallamaari
Savonia-ammattikorkeakoulu
2013
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013111316917
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013111316917
Tiivistelmä
Opinnäytetyön aiheena oli 1,5–3-vuotiaan lapsen proprioseptiikkaa eli asento- ja liikeaistia kehittävät leikit ja arjentoiminnot. Opinnäytetyön tarkoituksena oli tuottaa opas, joka sisältää 1,5–3-vuotiaan lapsen proprioseptiikkaa kehittäviä leikkejä ja arjentoimintoja ja jonka avulla perhe saadaan osallistettua lapsen kuntoutukseen. Opinnäytetyön tavoitteena oli tukea vanhempia ja antaa keinoja lapsen kuntoutukseen proprioseptiikkaa kehittävien leikkien avulla. Opas toimii fysioterapeutin työkaluna, jonka fysioterapeutti voi antaa oppaan perheille, joiden lapsella on kehitysviive tai poikkeamaa motorisessa kehityksessä tai perheille, jotka kaipaavat neuvoja lapsen motorisen kehityksen tukemiseen. Työn toimeksiantajana oli Kuopion kaupungin, terveydenhuollon palvelualueen, kuntoutuksen lasten tiimi, jolla oli tarvetta käytännönläheiselle ja tutkittuun tietoon perustuvalle oppaalle.
Opinnäytetyön tuotoksena syntynyt opas on kuvitettu ja käytännönläheinen ja siinä näkyy kotona yhdessä tekeminen. Opasta työstäessämme kiinnitimme huomion valitsemiimme laatukriteereihin, joita olivat luotettavuus, helppolukuisuus, innostavuus ja käytettävyys. Arvioimme näiden kriteerien täyttymistä pyytämällä palautetta työntilaajalta sekä ystäväperheiltämme, joilla on 1,5–3-vuotiaita lapsia. Palautteen myötä päivitimme oppaan, jossa huomioimme työntilaajan ja ystäväperheiden muutosehdotukset. Käytännönläheinen opas kannustaa vanhempia ideoimaan yhteistä toimintaa lapsen kehityksen tukemiseksi.
Lapsen motoriseen eli liikkeiden ja liikkumisen kehitykseen vaikuttavat keskushermoston eli aivojen ja selkäytimen kehitys, luuston ja lihaksiston kehitys sekä perimä. Lisäksi motoriseen kehitykseen vaikuttavat ympäristön tarjoamat virikkeet, lapsen persoona ja motivaatio taitojen harjoitteluun. Motorinen kehitys tapahtuu yleensä tietyssä järjestyksessä tietyn ikähaitarin sisällä. Kehityksessä tapahtuu päällekäisyyttä ja jokainen tapahtuma valmistaa uusien taitojen oppimiseen. Uuden kehitysvaiheen oppiminen edellyttää aikaisempien kehitysvaiheiden hallintaa.
Leikin voidaan sanoa olevan lapsen työtä, jota hän tekee ollessaan hereillä. Leikkiessään lapsi oppii tunnistamaan kehoaan ja sen liikkeitä sekä harjaannuttaa perusliikkumistaitojaan. Proprioseptiivisen järjestelmän avulla saamme tietoa ruumiinosiemme asennoista sekä niiden suhteesta toisiinsa ja ympäröivään tilaan. Tämän järjestelmän ansiosta tiedämme, kuinka paljon voimaa lihastemme täytyy tuottaa suoriutuakseen tietyistä toiminnosta ja kuinka säätelemme ja hallitsemme liikkeitämme. Proprioseptiivisen aistijärjestelmän ansiosta päivittäisistä toiminnoista selviytyminen on vaivatonta. Lasten leikeissä ja toiminnoissa tulisi ilmetä vetämistä, työntämistä, kantamista, kiipeämistä sekä hyppimistä, jolloin proprioseptoreihin kohdistuu ärsykkeitä ja aistijärjestelmän toiminta kehittyy.
Lapsen motorisen kehityksen tukeminen on tärkeää liittää arkeen, perheen kesken yhdessä toimimiseen. Arkeen liitetty toimintojen harjoittelu lisää toistomääriä ja näin lapsen motorisen taidot kehittyvät. Uusien taitojen opetteleminen vaatii paljon työtä ja niitä tulisi harjoitella kotona leikin ja arjentoimintojen lomassa. Lapselle tulee antaa mahdollisuuksia erilaisiin leikkeihin ja tarvittaessa vanhempien tulee toimia kannustajana ja rohkaisija uusien taitojen harjoittelemiseen. Yhdessä lapsen kanssa toimiminen ja taitojen harjoittaminen ovat koko perheen kesken tapahtuvaa viihdyttävää yhdessä oloa.
Opinnäytetyön tuotoksena syntynyt opas on kuvitettu ja käytännönläheinen ja siinä näkyy kotona yhdessä tekeminen. Opasta työstäessämme kiinnitimme huomion valitsemiimme laatukriteereihin, joita olivat luotettavuus, helppolukuisuus, innostavuus ja käytettävyys. Arvioimme näiden kriteerien täyttymistä pyytämällä palautetta työntilaajalta sekä ystäväperheiltämme, joilla on 1,5–3-vuotiaita lapsia. Palautteen myötä päivitimme oppaan, jossa huomioimme työntilaajan ja ystäväperheiden muutosehdotukset. Käytännönläheinen opas kannustaa vanhempia ideoimaan yhteistä toimintaa lapsen kehityksen tukemiseksi.
Lapsen motoriseen eli liikkeiden ja liikkumisen kehitykseen vaikuttavat keskushermoston eli aivojen ja selkäytimen kehitys, luuston ja lihaksiston kehitys sekä perimä. Lisäksi motoriseen kehitykseen vaikuttavat ympäristön tarjoamat virikkeet, lapsen persoona ja motivaatio taitojen harjoitteluun. Motorinen kehitys tapahtuu yleensä tietyssä järjestyksessä tietyn ikähaitarin sisällä. Kehityksessä tapahtuu päällekäisyyttä ja jokainen tapahtuma valmistaa uusien taitojen oppimiseen. Uuden kehitysvaiheen oppiminen edellyttää aikaisempien kehitysvaiheiden hallintaa.
Leikin voidaan sanoa olevan lapsen työtä, jota hän tekee ollessaan hereillä. Leikkiessään lapsi oppii tunnistamaan kehoaan ja sen liikkeitä sekä harjaannuttaa perusliikkumistaitojaan. Proprioseptiivisen järjestelmän avulla saamme tietoa ruumiinosiemme asennoista sekä niiden suhteesta toisiinsa ja ympäröivään tilaan. Tämän järjestelmän ansiosta tiedämme, kuinka paljon voimaa lihastemme täytyy tuottaa suoriutuakseen tietyistä toiminnosta ja kuinka säätelemme ja hallitsemme liikkeitämme. Proprioseptiivisen aistijärjestelmän ansiosta päivittäisistä toiminnoista selviytyminen on vaivatonta. Lasten leikeissä ja toiminnoissa tulisi ilmetä vetämistä, työntämistä, kantamista, kiipeämistä sekä hyppimistä, jolloin proprioseptoreihin kohdistuu ärsykkeitä ja aistijärjestelmän toiminta kehittyy.
Lapsen motorisen kehityksen tukeminen on tärkeää liittää arkeen, perheen kesken yhdessä toimimiseen. Arkeen liitetty toimintojen harjoittelu lisää toistomääriä ja näin lapsen motorisen taidot kehittyvät. Uusien taitojen opetteleminen vaatii paljon työtä ja niitä tulisi harjoitella kotona leikin ja arjentoimintojen lomassa. Lapselle tulee antaa mahdollisuuksia erilaisiin leikkeihin ja tarvittaessa vanhempien tulee toimia kannustajana ja rohkaisija uusien taitojen harjoittelemiseen. Yhdessä lapsen kanssa toimiminen ja taitojen harjoittaminen ovat koko perheen kesken tapahtuvaa viihdyttävää yhdessä oloa.