B-to-b–asiakkaiden markkinointiviestintä : Case: Paikallislehti Keski-Häme
Karppinen, Outi (2013)
Karppinen, Outi
Hämeen ammattikorkeakoulu
2013
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013111216868
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013111216868
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää Keski-Häme–lehden markkinointiviestintä b-to-b–ilmoitusasiakkaille ja se, miten yritysasiakkaat näkevät heihin kohdistuvan viestinnän. Työn toimeksiantajana toimii Paikallislehti Keski-Häme.
Teoriaosuudessa käsitellään asiakkuusmarkkinoinnin ja b-to-b–asiakassuhteiden lisäksi markkinointiviestintää, henkilökohtaista myyntityötä ja suoramarkkinointia. Tutkimusmenetelmänä oli kvalitatiivinen tutkimus, joka toteutettiin teemahaastatteluina. Haastatteluihin osallistui viisi Keski-Häme–lehden b-to-b–ilmoitusasiakasta.
Tutkimustuloksien perusteella Keski-Häme–lehti markkinoi palveluistaan sähköpostilla ja puhelimitse sen b-to-b–asiakkaille. Yhteenvetona Keski-Häme–lehden markkinointiviestintä on hyvää, asiallista ja oikea-aikaista. Henkilökohtaista myyntityötä ei koeta tärkeäksi ilmoitusmyynnissä pitkäaikaisille asiakassuhteille tai säännölliseen ilmoitteluun perustuville asiakassuhteille. Suoramarkkinointi osoittautui hyödylliseksi keinoksi välittää tietoa esimerkiksi lehden tulevista teemoista, poikkeavista ilmestymisajoista ja laajemmista levikeistä. Suoramarkkinoinnin avulla annetaan yritysasiakkaille kiinnostavaa tietoa, joka helpottaa ostopäätöksen tekemistä ja motivoi yritysasiakasta ostamaan ilmoitustilan Keski-Häme–lehdestä.
Keskeisenä johtopäätöksenä voidaan pitää, että markkinointiviestintä merkitsee eri tavalla sen vastaanottajalle sen mukaan, kuinka pitkäaikainen asiakassuhde on ja miten useasti asiakas ilmoittaa. Sen vuoksi markkinointi tulisi suunnata kullekin ryhmälle sopivaksi asiakassuhteen vaiheen perusteella.
Teoriaosuudessa käsitellään asiakkuusmarkkinoinnin ja b-to-b–asiakassuhteiden lisäksi markkinointiviestintää, henkilökohtaista myyntityötä ja suoramarkkinointia. Tutkimusmenetelmänä oli kvalitatiivinen tutkimus, joka toteutettiin teemahaastatteluina. Haastatteluihin osallistui viisi Keski-Häme–lehden b-to-b–ilmoitusasiakasta.
Tutkimustuloksien perusteella Keski-Häme–lehti markkinoi palveluistaan sähköpostilla ja puhelimitse sen b-to-b–asiakkaille. Yhteenvetona Keski-Häme–lehden markkinointiviestintä on hyvää, asiallista ja oikea-aikaista. Henkilökohtaista myyntityötä ei koeta tärkeäksi ilmoitusmyynnissä pitkäaikaisille asiakassuhteille tai säännölliseen ilmoitteluun perustuville asiakassuhteille. Suoramarkkinointi osoittautui hyödylliseksi keinoksi välittää tietoa esimerkiksi lehden tulevista teemoista, poikkeavista ilmestymisajoista ja laajemmista levikeistä. Suoramarkkinoinnin avulla annetaan yritysasiakkaille kiinnostavaa tietoa, joka helpottaa ostopäätöksen tekemistä ja motivoi yritysasiakasta ostamaan ilmoitustilan Keski-Häme–lehdestä.
Keskeisenä johtopäätöksenä voidaan pitää, että markkinointiviestintä merkitsee eri tavalla sen vastaanottajalle sen mukaan, kuinka pitkäaikainen asiakassuhde on ja miten useasti asiakas ilmoittaa. Sen vuoksi markkinointi tulisi suunnata kullekin ryhmälle sopivaksi asiakassuhteen vaiheen perusteella.