Lähihuoltaja vai rakastava uusperheäiti? : Kehittämistyö tunteiden käsittelystä uusperheäitien vertaisryhmätoiminnassa

Abstract

Tämän kehittämistyön tarkoitus oli luoda uusperheäitien vertaisryhmätoiminnan malli, jonka avulla uusperheäidit voivat käsitellä ristiriitaisia tunteitaan, aktivoida omat voimavaransa ja löytää uusia keinoja voimaantua omassa elämässään. Kehittämistyön kohteena oli seitsemän uusperheäitiä, jotka tapasivat toisiaan vertaisryhmässä kahden kuukauden ajan kerran viikossa. Uusperheäitien vertaisryhmätoiminnan tapaamisissa uusperheäidit jakoivat kokemuksiaan uusperheäitiydestä, pyrkivät parantamaan omaa jaksamistaan ja löytämään uusia voimavaroja erilaisten ohjattujen menetelmien avulla. Uusperheäitien vertaisryhmätoiminnan ohjauksessa käytettiin erilaisia toiminnallisia menetelmiä kuten terapeuttista kirjoittamista, draamaa, verkostokarttaa, rooliluokittelua, uusperheen kehitysvaiheita, pehmoleluja, unelmakarttaa sekä dialogia. Tämän kehittämistyön tutkimusaineiston analyysissä käytettiin teoreettisena menetelmänä fenomenologista tutkimusmenetelmää, jota käytetään kokemusten subjektiivisten merkitysten tutkimisessa, mutta tavoitteena on kuitenkin yleisen kokemuksen kuvaaminen tietyssä tilanteessa.

Kehittämistyön pohjalta syntyi vertaisryhmätoiminnan malli uusperheäitien erilaisten tunteiden käsittelystä vertaisryhmätoiminnassa. Kehittämistyön tutkimuskysymysten avulla pyrittiin selvittämään miksi tunteiden käsittely auttaa uusperheäitiä voimaantumaan ja miten tunteiden käsittelyä uusperheäitien vertaisryhmätoiminnassa voidaan edelleen kehittää. Tutkimustulosten perusteella voidaan todeta, että myönteisten ja kielteisten tunteiden käsittely uusperheäitien vertaisryhmätoiminnassa vähentää uusperheäidin kokemaa tunneristiriitaa. Tunteiden käsittely vertaisryhmässä myös auttaa uusperheäitiä löytämään omat voimavaransa ja oman roolinsa uusperheen äitinä. Tutkimuksen tärkein tulos oli se, että uusperheäitiys vaatii uhrautumista. Uusperheäitien uhrautumisen tulkinnoissa toteutuivat myönteiset asiat kuten rakkaus, armeliaisuus, rohkeus ja hyvän kuvan antaminen. Kielteiset asiat uhrautumisessa olivat velvollisuus, mukautuminen, itsekkyys, marttyyrin rooli ja kompensaatio. Uhrautumisen hyväksyminen osana inhimillistä elämää vaatii aikaa, tilaa ja käsittelyä, jota uusperheäitien vertaisryhmätoiminnassa voidaan tehdä yhdessä muiden uusperheäitien kanssa.

Close custody or loving stepmother? Development of emotional processing in stepmothers the peer group.

Purpose of this development is to create a peer group stepmother model that allows step-mothers can to activate their own resources, and to find new ways of empowerment in their own lives, as well as to deal with mixed feelings. Of this development was the subject of seven stepmothers, who met each other in peer group for two months. They seek to improve their physical fitness, and to find new resources of various controlled methods. The methods used for therapeutic writing, drama, the network map, the role of the classification, stepfamily stages development, soft toys, the dream of the map, as well as dialogue.

Development on the basis of the model where stepmothers different emotions handling the peer group. The research questions south to identify why the emotional processing helps stepmother empowering emotions and how the processing helps stepmothers peer group can be developed. Base on the results it can be concluded that the positive and negative emotional processing stepmothers peer group stepmother reduce the perceived sense of contradiction. In addition, it will help stepmothers to find their own resources and their own role as a mother stepfamily. The main result of thy study is that the stepmother requires sacrifice. Approval as part of the sacrifice of human life requires time, space and processing, which stepmother peer group can be done in conjunction with other stepmothers.