Osaamisen kehittämisen näkemykset ja niiden yhdistyminen
Koivuharju, Lauri (2013)
Koivuharju, Lauri
Rovaniemen ammattikorkeakoulu Lapin ammattikorkeakoulu
2013
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013110116519
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013110116519
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on selvittää Lapin ELY-keskuksen ja TE-toimiston näkemyksiä henkilöstönsä osaamisen kehittämisestä. Asiaa tarkastellaan ylimmän johdon näkökulmasta, mutta huomioon otetaan myös muun henkilöstön näkökulma ryhmäkehityskeskusteluiden kautta. Organisaatiossa käytetään strategialähtöistä johtamista, jossa kokonaisuus on tärkeää. Kehitys alkaa strategisista tavoitteista, ja lopputavoitteena on organisatorinen oppiminen.
Tärkeintä oli selvittää ylimmän johdon näkemykset ja tahtotila osaamisen kehittämistä koskien. Opinnäytetyön tietoperusta on kerätty tutustumalla kirjallisuuteen aiheesta, haastattelemalla ylintä johtoa ja tarkastelemalla organisaatiossa käytyjä ryhmäkehityskeskusteluita osaamisen kehittämiseen liittyen. Osa tiedoista on myös muodostunut opiskelijan omista havainnoista harjoittelun aikana kyseisessä organisaatiossa. Opinnäytetyössä on sovellettu tapaustutkimuksen ja laadullisen tutkimuksen periaatteita.
Kaikkea aineistoa tarkastellen tultiin päätöksiin, että organisaatiossa ollaan suurten muutosten keskellä. Organisaatio on muutosvaiheessa, johon kaikki työntekijät eivät ole vielä samaistuneet. Ylin johto toivoo henkilöstön käsittävän, että muutos on välttämätöntä ja kaikkien tarvitsee asennoitua työnsä tekemiseen uudella tavalla. Osaamisen kehittäminen lähtee henkilöstä itsestään. Organisaatio kuitenkin voi antaa oikeat käytännöt ja keinot tueksi kehittämiseen. Toisaalta muutosta on liikaakin erinäisten projektien ollessa käynnissä, mikä hidastaa osaamisen kehittämistä. Kehitystä on myös vaikea viedä eteenpäin eriävien mielipiteiden ja näkemysten takia. Osaamista halutaan viedä eteenpäin keskittymällä ensisijaisesti organisaation tarpeisiin, mikä tuntuu hankalalta joillekin henkilöstöstä.
Opinnäytetyön lopussa esitetään yksityiskohtaisemmin niitä tekijöitä ja keinoja, joilla päästäisiin kohti parempaa ja yhtenäisempää tapaa järjestää henkilöstön osaamisen kehittäminen ja sitä myötä organisaation oppiminen. Lopussa myös esitetään jatkotoimenpiteet ja opiskelijan näkemys aiheesta.
Tärkeintä oli selvittää ylimmän johdon näkemykset ja tahtotila osaamisen kehittämistä koskien. Opinnäytetyön tietoperusta on kerätty tutustumalla kirjallisuuteen aiheesta, haastattelemalla ylintä johtoa ja tarkastelemalla organisaatiossa käytyjä ryhmäkehityskeskusteluita osaamisen kehittämiseen liittyen. Osa tiedoista on myös muodostunut opiskelijan omista havainnoista harjoittelun aikana kyseisessä organisaatiossa. Opinnäytetyössä on sovellettu tapaustutkimuksen ja laadullisen tutkimuksen periaatteita.
Kaikkea aineistoa tarkastellen tultiin päätöksiin, että organisaatiossa ollaan suurten muutosten keskellä. Organisaatio on muutosvaiheessa, johon kaikki työntekijät eivät ole vielä samaistuneet. Ylin johto toivoo henkilöstön käsittävän, että muutos on välttämätöntä ja kaikkien tarvitsee asennoitua työnsä tekemiseen uudella tavalla. Osaamisen kehittäminen lähtee henkilöstä itsestään. Organisaatio kuitenkin voi antaa oikeat käytännöt ja keinot tueksi kehittämiseen. Toisaalta muutosta on liikaakin erinäisten projektien ollessa käynnissä, mikä hidastaa osaamisen kehittämistä. Kehitystä on myös vaikea viedä eteenpäin eriävien mielipiteiden ja näkemysten takia. Osaamista halutaan viedä eteenpäin keskittymällä ensisijaisesti organisaation tarpeisiin, mikä tuntuu hankalalta joillekin henkilöstöstä.
Opinnäytetyön lopussa esitetään yksityiskohtaisemmin niitä tekijöitä ja keinoja, joilla päästäisiin kohti parempaa ja yhtenäisempää tapaa järjestää henkilöstön osaamisen kehittäminen ja sitä myötä organisaation oppiminen. Lopussa myös esitetään jatkotoimenpiteet ja opiskelijan näkemys aiheesta.